Mitä tutkit?
Kaikkialla ilmakehässä leijuu pienen pieniä aerosolihiukkasia. Niitä syntyy sekä ihmistoiminnan että luonnon omista päästöistä. Itse tutkin pääasiassa niitä ilmiöitä ja tapahtumaketjuja, joiden kautta näitä silmille näkymättömiä hiukkasia syntyy maa- ja meriekosysteemien päästämistä kaasuista. Teen tutkimusta lähinnä arktisilla ja antarktisilla alueilla sekä boreaalisella eli pohjoisella metsävyöhykkeellä.
Työskentelen Värriön tutkimusaseman johtajana ja hiukkasten lisäksi tutkin myös ympäristöä ja ympäristön muutosta laajasti pohjoisessa Suomessa.
Mihin ja miten tutkimuksesi vaikuttaa?
Pilvet koostuvat pienistä pilvipisaroista. Jokainen pisara syntyy ilmassa olevan pienen aerosolihiukkasen pinnalle. Nämä pienet hiukkaset määrittelevät pilvien ominaisuuksia, kuten kuinka hyvin pilvet heijastavat auringon säteilyä ja milloin ne satavat alas. Näin ollen hiukkaset vaikuttavat pilvien välityksellä säähän ja ilmastoon.
Ihmistoiminnasta aiheutuvat päästöt, tärkeimpänä rikkidioksidi, muokkaavat luonnollisia aerosolihiukkaspitoisuuksia ja lopulta pilvien kautta ilmastoa. Tämä aerosolivaikutus on ilmastonmuutosennusteissa suurin epävarmuutta aiheuttava yksittäinen tekijä. Selvittämällä pienhiukkasten syntymekanismit voidaan merkittävästi parantaa ymmärrystä ilmastojärjestelmästä ja ilmaston tulevaisuudesta.
Mikä alallasi inspiroi sinua erityisesti juuri nyt?
Arktinen alue lämpenee huimaa vauhtia, keskimäärin neljä kertaa globaalia keskiarvoa nopeammin. Lämpeneminen ja siihen liittyvä merijään sulaminen tulee muuttamaan ekosysteemejä maalla ja merellä ja sitä kautta myös luonnon omaa pienhiukkastuotantoa. Tämä taas johtaa muutoksiin pilvisyydessä ja pilvien ominaisuuksissa. Kukaan ei kuitenkaan tiedä varmaksi, miten asiat muuttuvat. Siinä riittää selvitettävää!
Mikko Sipilä on kokeellisen aerosolifysiikan professori matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa.
Tutustu muihin uusiin professoreihin.