Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 3/2023. Yliopisto-lehti täyttää 70 vuotta ja julkaisee juhlavuoteen liittyviä artikkeleita pitkin vuotta.
Turkin helmikuisen maanjäristyksen jälkeen media puhui aluksi sadoista uhreista, mutta seismologian instituuttia pitkään johtaneen Pekka Heikkisen mielessä kieppuivat paljon isommat luvut. Järistyspaikka ja sen voimakkuus merkitsivät valitettavasti, että kuolleita oli pakostikin tuhansia ja taas tuhansia.
— Arvion kuolleiden määrästä pystyy tekemään jopa vartissa, Heikkinen kuvailee ammattilaisten rutiinia.
— Pelastustoimien kannalta kriittistä toiminta-aikaa on silloin jäljellä noin 48 tuntia.
Heikkinen jäi instituutista eläkkeelle yli 40-vuotisen uran päätteeksi 2017, mutta tutkimukset jatkuvat. Hänen ominta alaansa ovat planeetan rakenteen luotaukset: räjäytyksillä tuotettuja seismisiä signaaleja havainnoidaan maan pinnalla.
— Tällä tavalla olemme oppineet uutta esimerkiksi Suomen kallioperän synnystä.
Maan sisuskalujen tutkimisen ohessa hän on osaltaan vastannut niistä seuranta- ja palvelutehtävistä, joita yliopiston seismologeilla on ollut vuodesta 1924.
(Juttu jatkuu kuvan alla.)
Työtä rauhan puolesta
Yliopisto-lehti esitteli alan asiantuntijoiden työtä helmikuussa 1976, Guatemalan tuhoisan maanjäristyksen jälkitunnelmissa. Lehden kansikuvassa sahasi Väli-Amerikan järinää kuvastava dramaattinen piirturinjälki. Sisäsivuilla kerrottiin, kuinka tutkijat auttavat järistysriskien arvioinnissa ja avustusoperaatioiden suunnittelussa.
— Järistyksiä ei osata edelleenkään ennustaa, mutta tieto turvallisista rakennuspaikoista ja -tavoista on tietysti lisääntynyt paljon.
Samalla lehti kertoi seismologien ja liike-elämän yhteyksistä. Tutkijoiden osaamista hyödynnettiin muun muassa malminetsinnässä sekä riskialueilla ulkomailla toimivissa suomalaisfirmoissa.
Heikkinen on ylpeä roolista, joka Suomella oli 1970-luvulta lähtien maanalaisten ydinkokeiden kieltosopimuksen rakentamisessa. Ulkoministeriö otti asian omakseen, ja seismologit ovat edustaneet Suomea ensin neuvotteluissa, sitten valvonnassa.
— On kiitollista puuhaa ja hienoa, jos voi tehdä edes ihan vähän jotakin maailmanrauhan puolesta.
Ympärivuorokautinen päivystys
1970-luvulla Suomen havaintoasemien data käsiteltiin yliopiston seismologien pääkallonpaikalla Eteläisellä Hesperiankadulla.
— Kevon asemanhoitaja keräsi aamulla edellisen vuorokauden rekisteröintipaperit ja pisti ne postibussin kyytiin. Jo päivän, parin kuluttua aineisto oli Töölössä analysoitavana.
Nyt toiminta keskittyy Kumpulanmäelle, seismologian instituuttiin, jonne aineisto siirtyy reaaliaikaisesti. Ensimmäiset automaattiset analyysitulokset putkahtavat nettisivuille minuuteissa. Ympärivuorokautinen päivystys alkoi tsunamivuonna 2004.
— Kun jotakin poikkeavaa tapahtui, saatoin itsekin herätä yöllä tekemään yhteenvetoa lähetettäväksi STT:lle, Ylelle ja Hesariin, Pekka Heikkinen muistelee.
Monissa maissa seismologia on hajautettu eri laitoksiin ja valvontatehtävät kuuluvat sotilasorganisaatioille.
— Arvostan kovasti sitä, että meillä asiat on koottu yliopistoon. Tämä on hyvä ympäristö tutkimukseen perustuvalle toiminnalle, ja ympärillä on koko ajan innostuneita nuoria ihmisiä — niin ei pääse luutumaan.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.