Maanjäristykset
Maanjäristys syntyy, kun maankuoren jännitys ylittää kiviaineksen lujuuden, ja jännitysenergia purkautuu maanliikkeenä. Luonnollisia syitä jännityksen kertymiseen ovat mannerlaattojen liike, vulkanismi ja esimerkiksi mannerjäätikön aiheuttaman painauman palautuminen. Lisäksi ihmistoiminta voi aiheuttaa pienempiä maanjäristyksiä.

Seismologian instituutin perustehtäviin kuuluu seismisten tapausten rekisteröinti ja analysointi Suomessa ja Pohjois-Euroopassa. Seisminen tapaus voi olla joko luonnollinen maanjäristys tai ihmisen toiminnan synnyttämä tapaus, kuten räjäytys tai indusoitunut maanjäristys. Lähialueiden lisäksi maanjäristyksiä rekisteröidään myös kauempaa eri puolilta maapalloa. Seismisten tapausten analyysi käsittää tapausten tunnistamisen ja paikannuksen sekä voimakkuuden ja syvyyden määrityksen. Suomen ja Pohjois-Euroopan tapausten tutkimisessa instituutti käyttää Suomen havaintoasemien lisäksi muiden lähialueen asemien tuottamaa dataa.

Instituutti julkaisee Twitter-tileillä ilmoituksia merkittävistä Suomessa ja ulkomailla tapahtuvista maanjäristyksistä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Suomessa ja lähialueilla tapahtuneista järistyksistä, joiden magnitudi on yli 1.5 tiedotetaan automaattisesti ympäri vuorokauden.  Pienemmät, vähintään magnitudin 1 järistykset Suomessa ilmoitetaan virka-aikana. Ulkomaisista maanjäristyksistä tiedotetaan twitterissä, kun ne ovat vähintään magnitudin 5 tapauksia sellaisilla alueilla, joilla ne ovat epätyypillisiä. Lisäksi tiedotetaan vähintään magnitudin 6 tapauksista suurten kaupunkien, suurimpien väestökeskittymien ja lomakohteiden lähellä. Kaikista vähintään magnitudin 6.7 tapauksista ilmoitamme Twitter-tileillämme. Tapauskohtaisen harkinnan perusteella mukana voi olla heikompiakin ulkomaisia tapauksia kriittisen infrastruktuurin, esimerkiksi voimalaitosten tai sairaaloiden välittömässä läheisyydessä. Twiitata voidaan myös tapauksista sellaisilla alueilla, joilla maanjäristykset ovat aiheuttaneet merkittäviä tuhoja alhaisista magnitudeista huolimatta.

Suomessa tapahtuvia maanjäristyksiä rekisteröidään vuosittain useita kymmeniä. Nämä järistykset ovat suhteellisen heikkoja, magnitudiltaan 0–4. Asemaverkon tihentyessä yhä pienemmät maanjäristykset saadaan rekisteröityä ja paikannettujen järistysten määrä kasvaa. 

Olet­ko ha­vain­nut suo­ma­lai­sen maan­jä­ris­tyk­sen?

Oletko havainnut suomalaisen maanjäristyksen tai ollut suomalaisen järistyksen vaikutusalueella? Voit auttaa meitä täyttämällä makroseismisen havaintokaavakkeen. Kaavakkeen voit täyttää myös, vaikka et olisi varma siitä, että kyseessä oli maanjäristys. Seismologian instituutti tarkistaa kaikki havainnot ja ilmoittaa internetsivuillaan Suomessa sattuneista maanjäristyksistä noin kolmen arkipäivän kuluessa.

Instituutti kerää tietoa siitä, kuinka laajalla alueella ja millä tavoin erikokoiset maanjäristykset havaitaan tai aistitaan. Tavoitteena on, että maanjäristyksen tapahduttua mahdollisimman moni täyttää havaintolomakkeen internetissä. Vaikka et olisi havainnut mitään, on sekin hyödyllinen tieto.

Havaintoja kerätään ei-kaupallisiin tarkoituksiin. Havaintoilmoitusten tietoja ei luovuteta eteenpäin.

Tun­tu­vuus­ha­vain­not kiin­nos­ta­vat tut­ki­joi­ta

Maanjäristyksessä vapautuu kallioperään kertynyttä energiaa. Se leviää tapahtumapaikasta eri suuntiin seismisinä aaltoina. Isossa maanjäristyksessä vapautuu paljon energiaa, joten sen tuottamat aallot ennättävät pitkälle ennen kuin vaimenevat lopullisesti. Pieni tapahtuma sysää liikkeelle heikompia aaltoja.

Seismiset aallot rekisteröidään seismometreillä. Niiden etäisyydet järistyskeskukseen vaihtelevat, minkä vuoksi aallot kulkevat eripituisia matkoja mittauspisteille. Aikaerojen avulla järistyskeskus voidaan paikantaa. Myös ihmiset voivat huomata seismiset aallot niiden kulkiessa ohitse. Ulkona oleskeleva saattaa huomata maankamaran tärisevän, ja sisällä voidaan havaita tärinän vaikutuksia irtaimistoon. Havainnot ovat aina kullekin paikalle ominaisia ja täten subjektiivisia. Jos paikkoja kertyy kyllin monta, voidaan kuitenkin muodostaa kokonaiskuva maajäristyksestä ja sen vaikutuksista.

Maanjäristyskartat
Varautuminen maanjäristyksiin
Perustietoa maanjäristyksistä

Tutustu maanjäristyksiin ilmiönä ja seismologian sanastoon. Tietopaketistamme löydät tietoa muun muassa maanjäristysten syntysyistä ja vaikutuksista. Seismologian sanastosta löydät puolestaan keskeisimmät seismologiset termit.

Geoterminen energia ja ihmisen aiheuttamat maanjäristykset

Geoterminen energia on vaihtoehto fossiilisia polttoaineita korvaavaksi uusiutuvaksi ja vähäpäästöiseksi energiantuotantomuodoksi. Syvällä maankuoressa on käytännössä ehtymätön varanto lämpöenergiaa, jota voi Suomessa hyödyntää muun muassa lämmitykseen.