Kukkakärpäset ovat mesipistiäisten eli mehiläisten ja kimalaisten jälkeen maailman merkittävin pölyttäjähyönteisryhmä. Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen johdolla on nyt tarkoitus kerätä kaikki Euroopassa esiintyvien yli 900 kukkakärpäslajien tunnistukseen tarvittava lajitieto avoimelle ja helppokäyttöiselle sivustolle, joka on EU:n luoma ja ylläpitämä.
– Nimen ja luokittelun lisäksi sivustolle tulevat lajien tärkeimmät tuntomerkit, tiedot kunkin lajin ekologiasta ja levinneisyydestä sekä laadukkaat kuvat, joiden avulla lähilajit voidaan erottaa toisistaan. Näitä kaikkia on odotettavissa kolmen vuoden sisällä, kertoo hankkeen päätutkija Gunilla Ståhls-Mäkelä.
Kukkakärpäslajiston tietojen tarkistamiseksi asiantuntijat eri puolilta Eurooppaa kokoontuvat lähivuosina säännöllisesti työpajoihin, joissa käydään muun muassa läpi harvinaisimpien ja vaikeimmin erotettavien lajien näytteitä eri luonnontieteellisistä kokoelmista.
Yhteistyö komission biodiversiteettiasiantuntijoiden kanssa on alkanut hedelmällisissä merkeissä.
– Euroopan unioni haluaa osana biodiversiteettistrategiaansa kiinnittää erityistä huomiota muun muassa pölyttäjähyönteisten tilanteeseen. Tietämyksen jakaminen ja tiedonsaannin helpottaminen on yksi toimista, joilla EU:ssa pyritään torjumaan luonnonvaraisten pölyttäjien määrän vähenemistä. Vuosikymmenten aikana kertyneen tiedon kokoaminen ja uusimpien kuvaustekniikoiden hyödyntäminen tähän tarkoitukseen tuntuu erittäin merkitykselliseltä työltä, sanoo hankkeen johtaja Aino Juslén.
Kolmivuotiseen Taxo-Fly projektiin osallistuvat osallistuvat Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen tutkijoiden lisäksi maailman johtavat kukkakärpäsasiantuntijat serbialaisesta University of Novi Sadista, Saksan Bundesamt für Naturschutzista ja Zoologisches Forschungsmuseum A. Koenigistä sekä yksityisistä organisaatioista. Mukaan kootaan lisäksi kaikkialta Euroopasta laajan kukkakärpäsasiantuntijoiden verkosto. Työ linkittyy meneillään olevaan Euroopan kukkakärpäslajiston uhanalaisuusarviointiin ja DNA-viivakoodikirjaston kokoamiseen.