Helsingin yliopistossa tehtävä ekologian alan tutkimus on noussut vuoden 2022 sijalta 26 sijalle 20 maailmassa tieteenalakohtaisessa Shanghai-rankingissa vuonna 2023. Rankingien tieteenalaluokitukset perustuvat kansainvälisten tieteellisten julkaisujen luokituksiin.
Tieteenalana ekologiaa tutkitaan hyvin laajasti Helsingin yliopistossa monista eri kulmista. Ekologista tutkimusta tehdään erityisesti bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa, jossa on useita alan professuureja. Alan tutkimusta tehdään myös muun muassa maatalous-metsätieteellisessä ja matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa, Luonnontieteellisessä keskusmuseossa Luomuksessa sekä elämäntieteiden instituutissa HiLIFE:ssa ja kestävyystieteen instituutissa Helsuksessa – kaiken kaikkiaan 13:ssa Helsingin yliopiston eri yksikössä. Tämän takia ekologinen tutkimus on ollut keskeinen aihe myös useissa Suomen Akatemian rahoittamissa profilointihankkeissa Helsingin yliopistossa.
Mitkä taustatekijät ovat siivittäneet yliopiston ekologisen tutkimuksen huippumenestykseen?
Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan tutkimuksen varadekaanin Craig Primmerin mukaan yksi selkeä syy on alan tieteellisten julkaisujen määrän huomattava kasvu: vuosina 2015–2018 julkaisujen määrä vuodessa oli noin 275, kun taas vuosina 2019–2022 ekologia-aiheisten julkaisujen määrä oli noussut noin 425:een vuodessa.
Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa on pitkä ekologisen tutkimuksen traditio, ja tutkimus on saanut merkittäviä rahoituksia vuosien varrella. Tiedekunnan tutkijat ovat saaneet useamman Euroopan tutkimusneuvoston ERC-tutkimusrahoituksen ekologian ja evoluutiobiologian aloilla sekä Suomen Akatemian rahoittamia huippuyksiköitä ja akatemiaprofessoreita.
̶ Oman tiedekuntani näkökulmasta strategiset panostuksemme, kuten uudet rekrytoinnit, Thriving Nature -profilointihanke ja toimivat infrastruktuurit, esimerkiksi tutkimusasemat, ovat kantamassa hedelmää, sanoo Primmer.