Kolme Helsingin yliopiston tutkijaa on saanut arvostetun, uran alkuvaiheessa oleville tutkijoille myönnettävän ERC-rahoituksen.
Jaakko Tahkokallion tutkimus auttaa ymmärtämään eurooppalaista yhteiskuntaa syvällisesti muovannutta keskiaikaista kehityskulkua: kirjan kaupallistumista ja arkipäiväistymistä.
Tahkokallio tutkii seurakuntakirkkojen liturgisia kirjoja ja niiden tuotantotapoja Ruotsin valtakunnan seurakunnissa 1150–1500-luvuilla. Tutkimusaineistona ovat Suomen Kansalliskirjaston ja Ruotsin Riksarkivetin pergamenttifragmentit.
Books of the Medieval Parish Church -tutkimushanke (”Keskiaikaisten seurakuntakirkkojen kirjat”) tuottaa uutta tietoa Ruotsin valtakunnan keskiajan kulttuurihistoriasta. Samalla se valaisee eurooppalaista kirjallistumisen prosessia, joka johti lopulta kirjapainotaidon kehittämiseen ja luku- ja kirjoitustaidon arkipäiväistymiseen.
Tavoite on luoda yleiskäsitys seurakuntakirkkojen kirjavarustelusta ja sen kehityksestä Ruotsin valtakunnassa keskiajalla. Tapaustutkimusten kautta kartutetaan myös tietoa siitä, miten, missä ja ketkä seurakuntakirkkojen kirjoja käytännössä valmistivat.
– Kirjan historian ymmärtäminen on erityisen tärkeää tässä ajassa, sillä elämme keskellä suurinta informaatioteknologista murrosta sitten myöhäiskeskiajan ja kirjapainotaidon keksimisen, Tahkokallio sanoo.
Hän tekee tutkimusta Kansalliskirjastossa.
Tekoälyyn pohjautuvia tapoja ennustaa sydän- ja verisuonitauteja
Mitä jos sydän- ja verisuonitauteja voitaisiin ennustaa jo ennen lääkärin vastaanotolle menemistä? Andrea Gannan ERC-rahoituksen saanut hanke tutkii, miten uusien tekoälyyn pohjautuvien ratkaisujen avulla voidaan yhdistää kansallisia terveys- ja geenitietoja ja arvioida ihmisen riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.
Sydän- ja verisuonitaudit ovat Euroopan yleisin kuolinsyy, joten niille alttiiden ihmisten tunnistaminen varhaisessa vaiheessa on tärkeää. Perinteisissä ennustemalleissa on kuitenkin merkittäviä rajoituksia: lääkärit käyttävät niitä yleensä vasta kun epäilevät sairautta, niitä ei päivitetä kansallisesti edustavilla tiedoilla ja ne vaativat aikaa vieviä kliinisiä mittauksia.
Gannan tutkimushanke A nationwide artificial intelligence assessment of cardiometabolic risk Suomen molekyylilääketieteen instituutissa pyrkii mullistamaan lähestymistavat, joita tätä nykyä käytetään sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä. Hankkeessa kehitetään uusia ennustamisen menetelmiä, ja lisäksi siihen kuuluu 2 800 tutkittavaa käsittävä kliininen tutkimus.
Tutkimuksessa hyödynnetään tekoälytutkimuksen uusimpia tuloksia ja kansallisia tietokantoja.
– Suomi on harvoja maita maailmassa, joissa tällaisen hankkeen voi toteuttaa. Täällä on ainutlaatuisten kattavat kansalliset terveysrekisterit ja geenitietokannat, joiden avulla tautiriskiä on mahdollista ennustaa uudella tavalla. Tältä pohjalta on mahdollista tehdä myös kansanterveyden kannalta merkittäviä toimia, Ganna toteaa.
Nanomuovin ympäristövaikutukset
Nanomuovi on pieniä muovinpalasia, joita syntyy suurempien muovinkappaleiden hajotessa tai jotka joutuvat ympäristöön vääränlaisen jätteenkäsittelyn tuloksena. Mutta miten nanomuovi vaikuttaa luonnossa?
Monica Passananti tutkii nanomuovin esiintymistä ympäristössä, reaktiivisuutta pintavesissä ja ilmakehässä sekä sitä, miten nanomuovi saattaa järkyttää ekosysteemien luonnollista tasapainoa.
NaPuE - Impact of Nanoplastics Pollution on aquatic and atmospheric Environments -hankkeessa (”Nanomuovijätteen vaikutus vesistöihin ja ilmakehään”) Passanantin tavoitteena on kehittää menetelmä nanomuovinäytteiden keräämiseen ympäristöstä ja niiden analysoimiseen. Toistaiseksi tällaisia menetelmiä ei ole olemassa.
– Muovisaaste on maailmanlaajuinen ongelma, sillä pieniä muovinpalasia on löydetty maapallon etäisimmistäkin kolkista. Siitä huolimatta ongelmaa vähätellään, Passananti sanoo.
– Pitkällä tähtäimellä tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää muovin käyttöön ja sen sääntelyyn liittyviä päätöksiä tehdessä.
Passananti työskentelee sekä Torinon yliopistossa että Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa.
Lue lisää ERC-rahoitetusta tutkimuksesta Helsingin yliopistossa
Lue Euroopan tutkimusneuvoston tiedote Starting Grant -rahoituksen saajista 2020