Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 4/2023.
Nigerian maniokin viljelijät olivat 1980-luvun lopulla hätää kärsimässä. Sato tuhoutui, kun pelloille pääsi eteläamerikkalainen villakilpikirva. Nälänhätä uhkasi.
Ratkaisu löytyi sieltä, mistä ongelma alkoikin: Etelä-Amerikan villakilpikirvoissa pesivä loishyönteinen tuotiin meren yli ja päästettiin Länsi- ja Keski-Afrikan luontoon. Villakilpikirvojen määrä romahti. Parikymmentä vuotta myöhemmin sama menestyksekäs temppu toistettiin Itä-Aasiassa.
Tämä on mannertenlaajuinen esimerkki biologisesta tuholaistorjunnasta, maatalousentomologian professori Ian Hardy Helsingin yliopistosta kertoo. Entomologia merkitsee hyönteistiedettä.
— Biologisen tuholaistorjunnan onnistumisaste ei ole kovin korkea, noin 10–20 prosenttia. Onnistuneissa tapauksissa tulokset ovat kuitenkin yleensä erittäin hyviä.
Myrkytykselle on vaihtoehtoja
Opettaessaan Hardy kysyy maatiloilla varttuneilta opiskelijoilta, miten heidän kotonaan torjutaan tuholaisia. Tavallisin vastaus on myrkytys. Hardy kannustaa miettimään parempia vaihtoehtoja.
— Hyönteismyrkyt aiheuttavat tuhoa pölyttäjille, minkä lisäksi tuholaiset muuttuvat ajan myötä vastustuskykyisiksi aineille. Myös myrkkyjen tuotannon hiilijalanjälki on huomattava.
Viisaampaa olisi panostaa luonnollisiin torjuntakeinoihin. Ne toisivat myös säästöjä.
— Esimerkiksi Alankomaissa on saatu hyviä tuloksia, kun peltojen laidoille on laitettu kukkaistutuksia tuholaisten luontaisten saalistajien kasvupaikoiksi. Myrkytysten tarve romahti ja pohjaveden laatu parani eikä sato kärsinyt, professori kertoo.
Vuonna 2021 Britanniasta Suomeen muuttanut Hardy on kiinnostunut sekä käytännöllisestä tuholaistorjunnasta että maatalousentomologian teoriasta. Uuden professorin juhlaluennollaan 31.5. hän aikoo keskittyä jälkimmäiseen.
— Sukupuolten tasapaino eri hyönteisillä on erittäin kiinnostava kysymys. Joillakin lajeilla 80 prosenttia jälkikasvusta on naaraita.
Ian Hardy pitää uuden professorin juhlaluentonsa 31.5. Samana päivänä luennoi kaikkiaan 20 uutta professoria.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.