– Saaristo on aina ollut minulle hyvin tärkeä. Nuoruudessani uimme kesäpaikkamme puhtaissa vesissä ja purjehdimme saaristossa. Nykyisin yletön leväkasvusto voi pilata purjehdusmatkan, harmittelee Johan Borgström kertoessaan, miksi hän halusi tukea saaristovesien tutkimusta.
Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman Monicoast-hanke pyrkii ymmärtämään ja havainnollistamaan ympäristön pitkäaikaismuutosten vaikutuksia Itämeren eri osiin. Rannikko-observatorio Monicoast (MONItoring of COASTal habitats) lähettää tietoja verkkoportaaliin, jossa voi seurata, miten lämpötila, suola- ja happipitoisuus, pH ja sameus vaihtelevat meressä Tvärminnen eläintieteellisen aseman edustalla Hankoniemellä. Mittauslaitteet on sijoitettu erilaisiin rannikkoympäristöihin, kuten simpukkayhdyskuntiin, rakkolevävyöhykkeisiin ja meriajokasniityille.
– Sekä rehevöityminen että ilmastonmuutos vaikuttavat näihin tärkeisiin elinympäristöihin, mutta meillä ei ole pitkän aikavälin tietoja matalilla rannikkoalueilla tapahtuneista muutoksista, toteaa Tvärminnen eläintieteellisen aseman vt. johtaja Joanna Norkko.
Itämerta tutkitaan lahjoitusvaroin
Ilman lahjoituksia ja täydentävää rahoitusta Tvärminnen eläintieteellinen asema ei voisi tutkia Itämerta lainkaan, sillä perusrahoitus kattaa vain vuokran ja palkat. Tämän vuoksi tutkimus riippuu täydentävästä rahoituksesta, jota saadaan sekä tieteellisiltä säätiöiltä että yhä useammin myös yksityishenkilöiltä ja yrityksiltä.
– Jokainen Monicoast-hankkeessa käytettävä laadukas tieteellinen mittauslaite maksaa noin 20 000 euroa, kun taas pintapoiju, jota tarvitaan tietojen siirtämiseksi verkkoportaaliin, maksaa noin 7 000 euroa. Yritysten, yksityishenkilöiden ja säätiöiden yhteenlasketut lahjoitukset tukevat tarvittavaa kokonaisuutta, Joanna Norkko sanoo.
Monicoast-hanke toimii täysin lahjoitusvaroin. Dropp-niminen yhteiskunnallinen yritys otti aikoinaan yhteyttä Tvärminnen aseman professori Alf Norkkoon tiedustellakseen, miten se voisi tukea Itämeren tutkimusta. Syntyi ajatus Monicoast-hankkeesta, koska matalikkoja koskevia seurantatietoja ei ollut tuolloin lainkaan saatavilla. Monicoast täydentääkin merkittävästi tutkijoiden tietoja rannikkoalueista.
Droppin antaman vuotuisen tuen lisäksi lahjoituksia ovat tehneet muun muassa yksityishenkilöt Johan Borgström ja Tauno Voipio sekä Weisell-säätiö ja Wheelström-niminen yritys.
– Perustutkimus, jonka puitteissa kerätään muun muassa veden laadun ja lämpötilan kaltaisia tärkeitä tietoja, on nähdäkseni erittäin tärkeää ja edellytys sille, että saamme saariston vedet taas puhtaiksi. Siksi Monicoast-hankkeen löytäminen ilahdutti minua erityisen paljon. Halusin antaa ystävilleni mahdollisuuden tukea hanketta 70-vuotissyntymäpäiväni yhteydessä. Lahjoitusten määrä ylitti odotukseni, Borgström sanoo.