Kaikki lähtee diagnoosista

Kliinisen fysiologian emeritusprofessori Anssi Sovijärvi kehitti urallaan uusia diagnosointimenetelmiä. Nyt hän tukee alansa kehittymistä nimikkorahastollaan.

Fysiikka ja biologia olivat lukiossa Anssi Sovijärven lempiaineita.



— Vanhempi sisareni oli silloin jo lääketieteellisessä. Hän ehdottomasti vakuutteli minulle, että lääkikseen kannattaa tulla. Pyrin ja pääsin vuonna 1964, enkä ole katunut valintaani, Anssi Sovijärvi kertoo.

Kiinnostus fysiikkaan ja biologiaan johdatti Sovijärven fysiologian pariin. 1970-luvulla hän oli jo tuomassa Suomeen kliinistä fysiologiaa — erikoisalaa, joka mittaa elimistön toimintoja uusimmalla teknologialla. Vuonna 1994 Sovijärvestä tuli kliinisen fysiologian ensimmäinen professori Helsingin yliopistossa.

70-vuotislahjaksi nimikkorahasto

Sovijärvi tunnetaan keuhkosairauksien diagnostiikan kehittäjänä. Hänen menetelmänsä astman tunnistamiseksi on tämän päivän herkin ja mukana käypä hoito –suosituksissa. Menetelmässä mitataan keuhkoputkien supistumisherkkyyttä histamiinia hengittämällä.



— Huomasin jo varhain haluavani auttaa ihmisiä nimenomaan kehittämällä fysiologisten tutkimusten diagnostiikkaa, Sovijärvi sanoo.



— Potilaalla voi olla hyvinkin salaperäisiä oireita, joiden taustasyyt fysiologinen tutkimus voi paljastaa. Oikea diagnoosi on aina hoidon kulmakivi.

Vuonna 2015 Sovijärvi perusti Helsingin yliopistoon oman nimikkorahastonsa 70-vuotissyntymäpäiviensä kunniaksi. Rahasto tukee diagnostisen lääketieteen tutkimusta ja opetusta.



— Aioin merkkipäivänäni kutsua suuren joukon ystäviäni ja sukulaisiani illalliselle. Tiesin, että läheiset varmasti haluavat myös muistaa minua jotenkin, mutta en kaivannut yhtään enempää tavaraa itselleni.



— Onneksi lahjoitus Helsingin yliopistolle tuli nopeasti mieleen. Ajatus toimi hienosti! Sekä minulle että lahjoittajille tuli hyvä mieli siitä, että saimme tätä kautta tukea minulle läheistä alaa.



Syöpä selville hengitysilmasta?

Teknologisesti diagnostiikka kehittyy valtavasti juuri nyt.



— Diagnosointi on entistä huomaamattomampaa ja harmittomampaa. Pitkäaikaistutkimusten tekeminen on helpottunut.



— Elimistön toimintoja kuten sydämen rytmiä, veren sokeripitoisuutta ja stressitasoa voidaan nykyään haluttaessa mitata antureilla täysin huomaamattomasti pitkiä aikoja.

Eläkkeelläkin Sovijärvi seuraa alaansa yhä kiinnostuneena. Hengitysilmamittaukset ovat yksi jännittävimmistä kohteista nykydiagnostiikassa.



— Olen itse ollut kehittämässä menetelmiä, joilla hengitysilmasta tutkitaan erilaisia tulehdusmarkkereita. Tiedän, että tällä hetkellä etsitään vimmaisesti keinoja siihen, miten erilaisia syöpiä voitaisiin tunnistaa hengitysilmasta.



— Eihän sitä koskaan tiedä. Ehkä tulevaisuudessa keuhkosyövän diagnosoimiseksi voi riittää puhallus pulloon.

Merkkipäivälahjoittamisella teet merkkiteon

Merkkipäiväkeräyksen perustaminen on helppoa ja vaivatonta. Autamme valitsemaan sopivan kohteen lahjoituksille, räätälöimme kanssasi sopivan viestin juhlakutsuun ja kerromme, miten pystyt seuraamaan merkkipäiväkeräyksesi etenemistä.



Toi­mi näin

Jos haluat perustaa merkkipäiväkeräyksen kanssamme, ota yhteyttä yhteyspäällikköihimme. Autamme sinua valitsemaan kohteen ja laatimaan viestin lahjoittajillesi sekä perustamme sinulle halutessasi oman merkkipäiväkeräyssivun. Raportoimme myös rahaston karttumisesta ja varojen käytöstä sekä autamme sinua kiittämään keräykseesi lahjoittaneita.

Merkkipäiväkeräyksen perustajana olet myös tervetullut lahjoittajayhteisöömme Kirahviklubiin.

Yhteyspäällikkömme tavoitat: lahjoittajasuhteet(at)helsinki.fi tai p. 029 41 21650. Voit lähestyä meitä myös postitse: Yhteiskuntasuhteet, PL 53 (Fabianinkatu 32), 00014 HELSINGIN YLIOPISTO.

Lue lisää merkkipäiväkeräyksen perustamisesta