Kun ammattimentori Kati Huovinmaa keskustelee uraansa pohtivien asiakkaidensa kanssa, hän kannustaa heitä miettimään vastausta tiettyyn kysymyspariin: Mitkä ovat asioita, joihin omassa työssä voi vaikuttaa – ja mitkä taas niitä, joihin ei voi vaikuttaa?
Nämä erottamalla on mahdollista paremmin keskittyä muutettavissa oleviin juttuihin.
Kysymyspari on Huovinmaan mukaan käyttökelpoinen myös elämän muissa pohdinnoissa.
– Ilmastokriisin edessä olen välillä hyvin voimaton. Mutta silloin palautan mieleeni työstäni tutut kysymykset. Kysyn itseltäni, mihin ehkä pieneenkin kohtaan pystyn itse vaikuttamaan. Entä mitkä ovat niitä asioita, jotka on parempi vain pyrkiä hyväksymään? Huovinmaa sanoo.
Kukaan ei pysty yksinään ratkaisemaan valtavaa kriisiä, mutta kaikki voivat tehdä jotakin luontokadon hidastamiseksi. Huovinmaalle itselleen uusi vaikuttamisen tapa tuli eteen, kun hän kaksi vuotta sitten törmäsi Helsingin yliopiston Lahjoita tänään -kampanjan julisteeseen.
Syksyllä 2021 silloisen kampanjan julisteeseen oli painettu varpusen kuva. Linnun nähdessään Huovinmaa heräsi pohtimaan eläimiä, tarkemmin siilejä.
– Tajusin, että olen erittäin voimakkaasti ikävöinyt siiliä, jota en ole nähnyt luonnossa vuosikausiin. Minulla on yhdeksänvuotias tytär, joka ei ole elämänsä aikana nähnyt yhtään siiliä.
Huovinmaa itsekin kasvoi kaupungissa tyttärensä tapaan, mutta siilejä näkyi omassa elinympäristössä siellä täällä. Siilin ikävä on konkreettinen muistutus siitä, että ympäristö ja ilmasto muuttuvat.
– Siilin katoamiselle voi toki olla muitakin syitä, mutta olen ymmärtänyt sen liittyvän luontokatoon. Se on kuitenkin siis asia, jonka hidastamiseen voin osaltani vaikuttaa.
Huovinmaa ryhtyi oitis kampanjan lahjoittajaksi. Omalla esimerkillään hän haluaa nyt kannustaa muita samaan. Paraikaa käynnissä oleva kampanja kerää taas varoja luontokadon tutkimukseen. Tutustu Lahjoita tänään -kampanjaan.
Riittävä riittää
Lajittele roskat, osta vaatteet käytettyinä, pyöräile töihin. Kestävän elämäntavan valinnoista monet ovat sinänsä varsin yksinkertaisia. Huovinmaa on itse huomannut, kuinka tärkeää – arkisten keinojen lisäksi – on ylläpitää toiveikkuutta. Vain siten jaksaa käytännössä vaikuttaa asioihin, joihin vaikuttaa voi.
– Lamaantumisen ja toimimisen välinen ero voi olla hiuksenhieno. Juuri toiveikkuudesta kuitenkin seuraa pystyvyyden kokemus. Kannattaa muistaa, että riittävän hyvä riittää. Toiminta voi olla myös vaikka keskustelua ilmastoasioista lapsen kanssa ja itselleen tärkeiden arvojen välittämistä.
Lapsuudessaan Huovinmaa vietti paljon aikaa monimuotoisen luonnon keskellä suvun maatilalla Kanta-Hämeessä. Koululaisen pitkistä kesälomista valtaosa vierähti usein tilan pelloilla ja metsissä.
– Näistä luontokokemuksista muodostui vahva osa identiteettiäni, ja tämän ydinminän luo palasin pandemian aikaan, kun aloin taas viettää tavallista enemmän aikaa metsässä.
Täältä olen kotoisin, Huovinmaa mietti pitkillä metsäkävelyillä.
Tiede on kaiken pohja
Myös tieteeseen lahjoittaminen on Huovinmaalle syvästi omien arvojen mukaista toimintaa.
Huovinmaa valmistui Helsingin yliopistosta taidehistorian maisteriksi vuonna 2002. Hän työskenteli pitkään arvostetuissa taidelaitoksissa, kunnes hän vuonna 2018 irtisanoutui Vantaan taidemuseon johtajan paikalta. Uusi suunta houkutteli.
Tiede on mukana nykyiselläkin uralla työelämän asiantuntijana. Huovinmaa esimerkiksi kirjoittaa tietokirjoja ja mentoroi johtajia. Siksi hän on vankasti perehtynyt muun muassa työelämän tutkimukseen.
– Tiede luo pohjan ja turvalliset raamit toteuttaa yhteiskunnassa radikaalisti myönteisiä muutoksia. Arvoni ovat radikaalius ja vuorovaikutus. Radikaalius tarkoittaa muutosten perinpohjaisuutta ja vuorovaikutus yhdessä tekemistä.
Tiede puolestaan määrittää, mihin tietoon voi luottaa ja mistä ammentaa uusia ajatuksia, Huovinmaa kiteyttää. Lahjoittamista Helsingin yliopiston luontokadon tutkimukseen seurasi ilahtunut olo.
– Löysin todella sen kohdan, johon itse voin vaikuttaa. Upeaa, jos voin vaikuttaa edelleen myös inspiroimalla muita mukaan. Pienikin summa riittää.