Eläinlääketieteellisen tiedekunnan dekaani Antti Sukura on seurannut lahjoituskulttuurin kehittymistä koko 2000-luvun ajan ensin patologian professorina ja vuodesta 2007 alkaen myös eläinlääketieteellisen tiedekunnan dekaanina.
– Suomeen tekee vasta tuloaan kansainvälinen lahjoituskulttuuri. Yhdysvalloissa on tavallista, että lahjoitetaan jo elämän aikana tai testamentilla merkittäviä omaisuuseriä tarkoituksiin, jotka tukevat lahjoittajan tavoitteita. Siellä nähdään, että lahjoitusten kautta jatketaan omaa elämäntyötä tai elämäntyö saa pysyvän merkityksen ja jatkuvuuden, dekaani Sukura pohtii.
Monet testamentin tekemisestä eläinlääketieteen tueksi kiinnostuneet ovat ottaneet yhteyttä yliopistoon Antti Sukuran dekaanikaudella. Vuonna 2018 eläinlääketieteen rahaston osaksi perustettiin Carl-Heinz ja Ingebor Klattin rahasto yhdellä suurimmista yliopiston viime vuosina saamista testamenttilahjoituksista.
– Eläinlääketieteen alumni Carl-Heinz Klattin testamentti on juuri edellä kuvatun kaltainen: Hänen testamenttinsa tuotolla viedään eteenpäin hänelle tärkeitä tavoitteita, kuten edistetään kansainvälisyyttä ja yhteistyötä Helsingin yliopiston ja hänen alma materinsa, Hannoverin eläinlääketieteellisen korkeakoulun välillä, Sukura jatkaa.
– Testamentin avulla kehitetään eläinlääketiedettä pysyvästi.
Hannoverista Helsinkiin
Helsingissä syntynyt ja ylioppilaaksi kirjoittanut Carl-Heinz Klatt (1921–2010) valmistui eläinlääketieteen kandidaatiksi Hannoverista vuonna 1944 ja eläinlääkäriksi ja eläinlääketieteen tohtoriksi Bernistä vuonna 1948. Kansainväliset opinnot olivat ajalle tyypillisiä, sillä Eläinlääketieteellinen korkeakoulu perustettiin Suomeen vasta vuonna 1945.
Klatt teki elämäntyönsä Helsingissä kaupungineläinlääkärinä, minkä lisäksi hän opetti Eläinlääketieteellisessä korkeakoulussa eläinlääketieteen historiaa vielä eläkkeelle jäätyään 1980-luvulla.
Klattille ja hänen saksalaistaustaiselle puolisolleen Ingebor Klattille kertyi omaisuutta sekä Saksassa että Suomessa.
– Omaisuuden selvittäminen Saksassa ja Suomessa vei aikaa, ja Klattin tahtoa toteuttava Carl-Heinz ja Ingebor Klattin rahasto perustettiin vuonna 2018. Rahasto on tärkeä osa eläinlääketieteen rahaston kokonaisuutta ja samalla lähes miljoonan euron pääomallaan sen suurin nimikkorahasto, dekaani Sukura kertoo lahjoituksen taustasta.
Testamentti jatkaa työtä kansainvälisyyden puolesta
Carl-Heinz Klattilla oli myös opintojensa jälkeen tiiviit kansainväliset suhteet, ja kansainvälisyys oli Klattille tärkeää uuden tiedon ja taitojen hankinnassa ja tieteenalan kehityksessä. Myös laaja kielitaito oli tärkeää opiskelijavaihdolle, johon Klatt kannusti opiskelijoita jo aikana ennen nykyisiä vaihto-ohjelmia.
– Tuntuukin hyvin luontevalta, että hän testamenttasi suurimman osan omaisuuttaan käytettäväksi juuri Helsingin ja Hannoverin väliseen eläinlääketieteelliseen yhteistyöhön ja vaihto-ohjelmaan, dekaani Sukura pohtii.
– Tällä hetkellä rahoitamme Klattin rahaston tuotolla tohtoriopiskelijan työskentelyä Hannoverin eläinlääketieteellisen korkeakoulun ja Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan yhteistutkimusprojektissa, Sukura sanoo.
– Projektissa tutkitaan ympäristön saasteiden, etenkin raskasmetallien, vaikutuksia ja vaikutusmekanismeja kotieläinten sukusoluihin. Lisääntymisterveyden tutkimus on osa tiedekunnalle tärkeää ihmisten, eläinten ja ympäristön yhteisen terveyden tutkimusta ja se toteuttaa siis erittäin hyvin sekä Klattin testamentin tahtoa että yliopiston tavoitteita, dekaani Sukura kertoo rahaston merkityksestä opiskelijoille ja tutkimukselle.
Eläinlääketieteen historia oli Klattille tärkeää, ja opetustyön lisäksi hän kartutti ja piti yllä Eläinlääketieteen museon toimintaa.
– Sopivien hankkeiden kohdalla myös eläinlääketieteen historian tutkimus tulee saamaan rahastosta tukea, Sukura kertoo.
Testamenttipäivänä 13.9. nostamme esiin lahjoitusten merkitystä
Helsingin yliopisto järjestää testamenttipäivän tilaisuuden kolmatta kertaa kansainvälisenä testamenttipäivänä 13.9.2021. Tilaisuuteen voi korona-aikaan sopivasti osallistua etänä.
– Viime vuonna verkkotapahtumaamme seurasi 50–60 osallistujaa, kertoo yhteiskuntasuhteiden päällikkö Pia Dolivo.
Dolivo kertoo testamenttipäivän puheenvuorossaan testamentin tekemisestä yliopistolle yhdessä yliopiston lakimies Laura Karppisen kanssa.
Testamenttipäivän ohjelmassa kuullaan myös esimerkkejä lahjoitusvarojen merkityksestä tietyn tieteenalan tukena eläinlääketieteellisen tiedekunnan varadekaani Olli Peltoniemeltä.
Pia Dolivo kiittää kaikkia tutkimusta ja opiskelua Helsingin yliopistossa testamentissaan muistavia.
– Eläinlääketiede on lääketieteen ohella yksi aloista, joiden tukemisesta testamenttivaroilla saamme säännöllisesti tiedusteluja. Emme tietysti tiedä, minkälaisia testamentteja ihmiset tekevät ennen kuin testamentti realisoituu, joskus useiden kymmenienkin vuosien jälkeen, Dolivo kertoo.
– Klattin testamentti on poikkeuksellisen suuri yliopistonkin mittakaavassa. Kaikilla testamenteilla on kuitenkin yhtä lailla tärkeä merkitys osana lahjoitusvarojen kokonaisuutta. Yliopistolle tulevan testamenttivarallisuuden suuruus on tyypillisesti joistakin kymmenistä tuhansista euroista joihinkin satoihin tuhansiin euroihin.
Tuorein eläinlääketiedettä tukeva testamenttilahjoitus on kesältä 2021. Helsingin yliopisto perusti testamentilla yliopistollisen eläinsairaalan pieneläinsairaalan toimintaa tukevan rahaston osaksi eläinlääketieteen rahastoa.