Vuosittainen uskontotieteen
Tutkijoiden aiheet käsittelevät niin historiaa kuin kulttuuria, mutta myös nykyaikaa ja sen polttavia yhteiskunnallisia kysymyksiä.
Konferenssin nimekkäistä pääpuhujista yleisön kannalta kiinnostavimpia ovat professorit
Miksi uskontoa pitää tutkia?
− Tällä hetkellä on nähtävissä sekä maallistumista että uskontomuotojen ja uskontoon liittyvän kiinnostuksen lisääntymistä. Uskonto leikkaa monia muita määreitä kuten etnisyyttä ja sukupuolta, ja näin rakentaa identiteettien ja elämäntapojen kirjoa monikulttuuristuvissa yhteiskunnissa, uskontotieteen professori
Monen mielessä uskonto on privatisoitunutta eikä uskonnollisilla argumenteilla ole tilaa julkisessa keskustelussa. Toisaalta uskonto on elävä ja muuttuva osa kulttuuria.
− Esimerkiksi uskonnon ja politiikan suhteet ovat tärkeitä, eivät vain islamin kohdalla vaan ylipäätään eri uskonnoissa esiintyvän yhteiskunnallisen ääriajattelun ja konfliktien vuoksi. Tähän liittyvät myös kysymykset uskonnosta ja vallasta, Sakaranaho ja kumppanit jatkavat.
Tarjolla tietoa ja ymmärrystä uskonnosta ajassa ja paikassa muuttuvana ilmiönä
Kesäkuun lopulla yllä mainittuihin teemoihin pureudutaan tarkastelemalla uusien uskonnollisuuden muotojen syntymistä uusissa ympäristöissä esimerkiksi muuttoliikkeiden vaikutuksesta ja institutionaalisten uskontojen jäsenkatoa.
Keskeistä on myös pohdinta siitä, mitä haasteita käynnissä olevat muutokset muodostavat vanhoille hallitseville uskonnollisuuden muodoille.
Ajankohtaisia käsiteltäviä kysymyksiä ovat uskonnolliset oikeudet monikulttuurisessa yhteiskunnassa, uskonnonvapaus ja uskonnonopetus. Lisäksi tutkitaan muun muassa uskonnon roolia rauhanrakentamisen prosesseissa, arjen uskonnollisuutta ja ”henkisyyttä” sekä uskonnon kierrätystä populaarikulttuurissa.
Konferenssin järjestäjinä toimivat
Lisätietoja:
Professori Tuula Sakaranaho, puh. +358 50 517 1838, s-posti: