Vuonna 2020 suomalaiseen kalenteriin tulee 20 uutta naistennimeä ja 15 miestennimeä.
Perusehtona kalenteriin pääsylle oli, että nimi esiintyy ensimmäisenä etunimenä vähintään 500 suomenkielisellä Suomen kansalaisella tarkastelupäivänä, joka nyt oli maaliskuussa 2018. Uudistus tuo kalenteriin 35 uutta nimeä. Kaikkiaan näitä kantaa ensimmäisenä etunimenään yli 22 500 suomenkielistä suomalaista.
– Uusien nimien joukossa on monia vierasperäisiä etunimiä, kuten Adele ja Daniela tai Nikolas ja Teo, jotka ovat tuttuja etunimiä myös muualla Euroopassa. Lisäksi mukana on vanhojen kalenterinimien suomalaisia lempinimiasuja, kuten Iita, joka tulee nimestä Iida, tai Venni nimestä Verneri, kertoo dosentti Minna Saarelma-Paukkala. Hän vastaa vuoden 2020 uudistuksista filosofian tohtori Leila Mattfolkin kanssa.
– Nimiä on löydetty myös muualta kuin Euroopasta, esimerkiksi nyt kalenteriin tulee intialaistaustainen Neela, hän sanoo.
Suomalaisten nimenanto onkin 2000-luvulla kansainvälistynyt. Maahanmuuttajien nimet eivät kuitenkaan vielä olleet lähellä kalenteriin pääsyä, sillä uudistukset tehtiin äidinkieleltään suomen- ja ruotsinkielisen väestön nimien pohjalta, Saarelma-Paukkala kertoo.
– Esimerkiksi tyypillisillä musliminimillä, kuten Ahmed tai Muhammed eri versioineen tai Fatima, on yleensä alle sata suomenkielistä nimenkantajaa ensimmäisenä etunimenä. Tosin esimerkiksi Omar-nimisiä on jo 146 ja Aisha-nimisiä 101. Kalenteriin vaadittu 500:n nimenkantajan raja ei kuitenkaan vielä ollut lähellä.
Tässä uudistuksessa kalenteriin ei myöskään saatu yhtään uutta suomenkielistä nimeä – kuten viimeksi vuonna 2015, jolloin nimipäivän saivat Taika ja Sisu.
Suomenruotsalaiseen kalenteriin 38 uutta nimeä
Suomenruotsalaiseen kalenteriin hyväksyttiin nimiä, joita vähintään 50 ruotsinkielistä Suomen kansalaista kantoi ensimmäisenä etunimenään maaliskuussa 2018. Lisäehtona oli, että yli puolet heistä on syntynyt vuoden 1970 jälkeen. Kalenteriin tulee nyt 38 uutta nimeä.
Leila Mattfolk, joka on kirjoittanut artikkelin yliopiston ruotsinkieliseen almanakkaan 2019, näkee vierasperäiset vaikutukset nimien valinnassa ja englannin kielen vaikutuksen nimissä. Suomessa ruotsinkieliset lapset saavat nimiä kuten Juni, Noomi, Colin, Leon ja Milo sekä Lily, Charlie, Morgan ja Ron. Muista kielistä vaikutteita ovat saaneet nimet kuin Stephanie, Leona, Ramona ja Tanja. Pohjoismainen nimitausta on muutamilla nimillä, kuten Meja ja Lova.
Nimipäivä on juhlan paikka
Euroopan katolisilla ja ortodoksisilla seuduilla on perinteisesti juhlittu kirkollisten pyhimysten muistopäiviä, ja monissa maissa niin tehdään yhä varsin innokkaasti.
– Meillä Pohjolassa juhlitaan sen sijaan niitä ihmisiä, joiden nimi löytyy nimipäiväkalenterista, vaikka nimipäiväkalenterimme pohjautuukin keskiaikaiseen Turun hiippakunnan pyhimyskalenteriin, Minna Saarelma-Paukkala muistuttaa.
Maallinen nimipäiväperinne omaksuttiin Suomeen 1700-luvulla Ruotsista. Tapa on säilynyt vahvana, koska suomalaista nimipäiväkalenteria – kuten ruotsalaistakin – ylläpidetään jatkuvasti nimimuodin vaihteluiden mukaan.
– Tanskassa taas nimipäiväkalenteri on jo niin vanhentunut, ettei nimipäiväperinne enää ole elävä.
Suomessa etunimistä tulee todella paljon yhteydenottoja Yliopiston almanakkatoimistoon, Saarelma-Paukkala kertoo.
– Yleensä kyselijät ovat vanhempia ja isovanhempia, jotka toivovat lastensa ja lastenlastensa nimiä kalenteriin. Jos nimi on niin harvinainen, ettei se ole kalenteriin näillä näkymin tulossa, lapselle voidaan etsiä jokin sopiva päivä, jolloin hän voi viettää nimipäiväänsä epävirallisesti. Esimerkiksi Nuppu voisi viettää nimipäiväänsä Ruusun päivänä ja Tarina Satu-nimen päivänä, hän sanoo.
Lapsen oikeuksien päivästä liputuspäivä
Vuoden 2020 kalenteriin tulee yksi uusi liputuspäivä ja yksi uusi merkkipäivä ilman lipunkuvaa.
Lapsen oikeuksien päivälle 20.11. tulee lipunkuva eli se on nyt vihdoin katsottu vakiintuneeksi liputuspäiväksi. Merkintä ”lapsen oikeuksien päivä” on ollut suomalaisessa kalenterissa tällä päivällä vuodesta 2002, mutta ilman lipunkuvaa. Päivämäärä 20.11. viittaa YK:ssa vuonna 1959 hyväksyttyyn lapsen oikeuksien julistukseen ja 1989 hyväksyttyyn sopimukseen.
Suomen luonnon päivää on vietetty vuodesta 2013. Nyt sille, elokuun viimeiselle lauantaille, merkitään päivä kalenteriin, tosin vielä ilman lipunkuvaa.
– Suomen ympäristökeskus SYKE, Suomen luonnonsuojeluliitto, Metsähallitus sekä Biologian ja maantieteen opettajien liitto tekivät Helsingin yliopistolle anomuksen Suomen luonnon päivän merkitsemisestä liputuspäivänä kalenteriin. Yliopiston almanakkatoimiston hallitus katsoi, että teema on tärkeä ja kaikkia suomalaisia yhdistävä. Tällainen kalenteripäivä vahvistaa myös Suomi-kuvaa ympäristöarvoja kunnioittavana maana. Koska liputussuositus on annettu vasta kahtena vuonna peräkkäin, vakiintuneena liputuspäivänä sitä ei voitu vielä kalenteriin merkitä. Niinpä se tulee vuonna 2020 kalenteriin ilman lipunkuvaa, Minna Saarelma-Paukkala kertoo.
Uusia merkkipäiviä lisättiin kalenteriin edellisen kerran vuonna 2014. Silloin huhtikuun 8. päivälle tuli romanien kansallispäivä, ilman lipunkuvaa. Vuonna 2011 kalenteriin lisättiin uutena liputuspäivänä Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä 8.12. ja vuonna 2010 yrittäjän päivä ilman lipunkuvaa.
Uudistuksen perusteet muuttuivat
Nimipäiväuudistus tehtiin nyt ensimmäistä kertaa elossa olevan väestön etunimistön perusteella.
Suomessa nimipäiväkalenterien ylläpidosta vastaa Helsingin yliopisto, jolla on niihin tekijänoikeus. Uudistuksia toteuttaa Yliopiston almanakkatoimisto, joka on tehnyt niitä 1990-luvulta lähtien viiden vuoden välein.
Edellisissä uudistuksissa, vuosina 2010 ja 2015, tarkastelun kohteena olivat uudistusta edeltäneen 50 vuoden aikana annetut etunimet. Vuoden 2020 nimipäiväuudistukset on nyt ensi kerran laadittu elossa olevan väestön nimistön pohjalta, jotta mahdollisimman moni Suomen kansalainen voisi löytää oman etunimensä kalenterista.
Kalenteriuudistus 2020 julkistettiin Tiedekulmassa 29.8.2018. Tilaisuuden taltiointi löytyy tästä.
Yliopiston almanakkatoimisto verkossa ja Facebookissa
Lue lisää:
Yliopisto-lehti 5/2018: Milloin Svetlana ja Fatima saavat Suomessa nimipäivän?
Tiede-lehti 8/2018: Ennen tärkein merkkipäivä oli nimipäivä
Nimistöntutkimuksen päivät järjestetään tänä vuonna 8.-9.11.2018. Tutustu apahtumatieto Facebookissa.
Yhteystiedot:
Minna Saarelma-Paukkala, Yliopiston almanakkatoimiston johtaja, Helsingin yliopiston Kalenteripalvelut Oy:n toimitusjohtaja, nimistöntutkimuksen dosentti, 02941 22942 / 02941 22947, almanakka@helsinki.fi
Filosofian tohtori Leila Mattfolk, 040 701 6165, leila.mattfolk@sprakochfolkminnen.se