Milloin Svetlana ja Fatima saavat Suomessa nimipäivän?

Yliopiston almanakkatoimisto tuntee yhtä lailla nimimuodin kuin tähtien kiertoliikkeet.

Retki Helsingin yliopiston almanakkatoimistoon vie keskelle Carl Ludvig Engelin arkkitehtuurin komeaa ydintä, Tähtitorninmäelle Helsingin observatorioon. Toimitusjohtaja Minna Saarelma-Paukkala kollegoineen joutuu ajoittain kohtaamaan kauniin miljöön huonot puolet:  kännykkä kuuluu kehnosti. Ja puheluja tulee paljon, kun suomalaiset innostuvat etunimien historiasta tai ihmettelevät karkauspäivän logiikkaa.

Jos puhelin ja arvorakennus olisivat olleet olemassa jo vuonna 1753, yhteydenottoja olisi tullut vielä enemmän. Tuolloin helmikuun 17. päivän päätyttyä ja vuorokauden vaihduttua uusi päivämäärä olikin yhtäkkiä 1. maaliskuuta! Palataan tähän mysteeriin hieman tuonnempana.

Jos kalenteri mullistuisi nykyaikana, ihmiset kyselisivät varmaan myös kadonneiden nimipäivien perään, nimistöntutkimuksen dosentti Minna Saarelma-Paukkala arvelee.

— Vastasin juuri soittajalle, jonka lapsenlapsen nimi oli Lila. Hän tiedusteli sopivaa ajankohtaa nimipäivän viettoon. Ehdotin samantapaisia almanakasta löytyviä nimiä ja suosittelin Lailan ja Leilan tai Liljan ja Lillin päivää.

Saarelma-Paukkalan työpisteen seinällä on kolme kalenteria, suomalaisten kodeissa ja taskuissa noin 12 miljoonaa lisää. Niistä kymmenisen miljoonaa sisältää suomalaiset nimipäivät.

Saarelma-Paukkalan kevätkauden tärkein ponnistus on liittynyt tammikuussa 2020 voimaan astuvaan nimipäiväuudistukseen. Työn alla on suomalainen nimipäivälista, suomenruotsalaisesta vastaa Leila Mattfolk. Kalentereihin noussee yhteensä muutamia kymmeniä uusia nimiä.

— Jossain vaiheessa kannattaisi miettiä, riittäisikö Suomen väestölle yksi yhteinen nimipäiväkalenteri, joka tehtäisiin koko väestön nimien pohjalta, Saarelma-Paukkala sanoo.

UUDET NIMET JA ISOVANHEMMAT

Tähän asti suomalaiseen kalenteriin on valittu nimiä, jotka on annettu vähintään viidellesadalle äidinkieleltään suomenkieliselle lapselle viimeisten 50 vuoden aikana. Samaan aikaan Väestörekisterikeskus tuntee jo lähes tuhat Svetlanaa ja yli 500 Iljaa. Mohamed-nimen erilaisia variaatioita on parillatuhannella suomalaisella.

— Ruotsissa kalenteriin on lisätty myös jokunen maahanmuuttajien keskuudessa tavallinen nimi kuten Fatima.

Uusia nimitrendejä voi vaivihkaa tutkia lehtien kuolinilmoituksista, sillä ne sisältävät monia juuri kastettujen kaimoja. Emma, Aino, Eetu ja Aleksi ovat muodissa 2000-luvulla. Juuri kukaan lapsi ei tänään kanna 1960-luvun suosikkinimiä Minnaa, Päiviä, Jaria tai Juhaa, koska ne ovat heidän vanhemmilleen liian tuttuja.

— Omien isovanhempien tai näiden vanhempien sukupolvesta löytyy vastasyntyneille taas nimiä, joita ei ole vähään aikaan käytetty, Minna Saarelma-Paukkala sanoo.

SÄÄTAULUKKO TAKAISIN!

Graafikko Onerva Ollilan ajatukset ovat enimmäkseen tulevaisuudessa. Hän taittaa yliopiston omat almanakat ja suunnittelee kalenteripohjia eli viikko- ja kuukausiruudukoita. Tietokoneen vieressä odottaa tarkistustaan nippu ruotsinkielisiä päivälistoja vuodelle 2020. Koneen muistissa on listoja vuosikymmenten päähän.

— Näissä vuosiruudukoissa näkyvät viikonpäivät ja pyhät ja vaikkapa se, milloin on pääsiäinen, Ollila kuvailee.

Minna Saarelma-Paukkala ja erikoissuunnittelija Asko Palviainen oikolukevat graafikon taittamat aineistot, mutta tarkkaavaisin katse taitaa olla keltakantisen Yliopiston almanakan uskollisilla käyttäjillä. Heitä oli parhaina myyntivuosina satojatuhansia, ja bestsellerin myyntiluvut ovat edelleen kymmenissätuhansissa.

Yleisö havaitsee heti pienimmätkin muutokset eikä aina riemastu. Vuosi sitten almanakasta poistettiin yksi säätaulukko eli lämpötilojen tasoitetut vuosikeskiarvot.

— Heti alkoi tulla palautetta. Kyllä se taulukko taitaa tulla takaisin seuraavaan almanakkaan, Onerva Ollila arvelee.

TÄHTITIETEILIJÄ LASKEE

Auringon nousu- ja laskuajat, pimennykset ja planeettojen liikkeet päätyvät kalentereihin tähtitieteilijä Asko Palviaisen ansiosta. Tietokoneen ruudulla on auki Yhdysvaltain merijalkaväen observatorion Multiyear Interactive Computer Almanac -laskentaohjelma, jonka tulostamia lukuja Palviainen vertaa taulukkokirjoihin.

Hänen selkänsä takana on hyllyllinen kalentereita. Ensimmäinen Suomea varten julkaistu almanakka ilmestyi vuonna 1608 ja ensimmäinen suomenkielinen 1705. Tähtitieteilijä etsii hyllystä vuoden 1753 kalenterin, joka selittää helmi-maaliskuun merkillisen päivämäärähypyn, josta jutun alussa mainittiin.

— Jotkut epäilivät salaliittoa: kun 11 päivää yhtäkkiä poistettiin, veronkantaja saattoi tulla aikaisemmin kuin edellisenä vuonna.

ARVOITUS RATKEAA

Selitysteksti täyttää lähes puolet vanhan almanakan helmikuun aukeamasta. Ongelman alkusyy oli reilut 17 vuosisataa käytössä ollut Julius Caesarin juliaaninen kalenteri, jossa vuoden pituus oli 11 minuuttia trooppista vuotta lyhyempi. Koska karkausvuodet olivat joka neljäs vuosi, ne eivät tasanneet erhettä. Jokaisen 128 vuoden jakson aikana kalenteriin kertyi yhden päivän verran lisäheittoa.

— Vuodenajat, kevätpäiväntasaus ja pääsiäinen olivat lopulta 11 päivää oikeasta ajasta jäljessä. Kun Ruotsissa otettiin käyttöön paavi Gregorius XIII:n esittelemän gregoriaanisen kalenterin pohjalta kehitetty parannettu saksalainen kalenteri, 11 vuorokauden hyppy siirsi päivämäärät jälleen oikeille kohdilleen, Asko Palviainen kertoo.

Gregoriaaninen kalenteri pysyy lähes oikeassa ajassa, koska karkausvuosi jätetään välillä pois. Täysistä vuosisadoista vain neljälläsadalla jaolliset vuodet ovat karkausvuosia.

Tuntuuko monimutkaiselta? Tässä ja muissa kalenteriasiassa saa lähestyä Tähtitorninmäen almanakkaosaajia. Jos puhelu tuntuu hiukan tukkoiselta, syytä voi hakea niistä Engelin komeista kiviseinistä observatorion itäsiivessä.

Pitkään yliopiston yksinoikeus

Helsingin yliopistolla oli vuodesta 1828 lähtien yksinoikeus julkaista kalentereita Suomessa. EU-jäsenyys päätti erioikeuden, ja vuodesta 1995 alkaen kalentereiden julkaiseminen on ollut vapaata.

Tuolloin perustettu Yliopiston almanakkatoimisto (yhtiönä Helsingin yliopiston Kalenteripalvelut Oy) vastaa yliopiston kalenteritiedotuksesta ja almanakkaliiketoiminnasta. Yliopistolla on tekijänoikeus suomalaisiin ja suomenruotsalaisiin nimipäivälistoihin. Kustantajat ostavat niiden käyttöoikeuden almanakkatoimistolta.

Almanakkatoimisto tarjoaa myös valmiita viikko- ja kuukausipohjia sekä erilaisia tietoaineistoja.

Yliopiston almanakan kustantaminen kilpailutetaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Tällä hetkellä sitä kustantaa Otava.

Kalenteripalveluiden liikevaihto vuonna 2017 oli noin 822 000 euroa. Yliopistolle tästä liiketoiminnasta kertyi tuottoja lähes 530 000 euroa.

Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehden numerossa Y/05/18.

Yliopisto-lehti on kaikille tarkoitettu, monipuolinen tiedelehti Helsingin yliopistosta.
Tilaa ja rakastu tieteeseen.

Lue lisää aiheesta: Kieli & kulttuuri