Vain kolmannes maailman maista on täyttänyt kaikki Unescon vuonna 2000 asettamat Koulutusta kaikille -tavoitteet, selviää hankkeen kahdeksannesta ja viimeisimmästä seurantaraportista. Vain puolet maista on saavuttanut seuratuimman tavoitteet yleisestä, kaikille avoimesta peruskoulusta. Ja itse asiassa aikuisten lukutaidon parantamisen kohdalla on otettu jopa takapakkia.
Tästä huolimatta kuva globaalista koulutustilanteesta ei ole yksinomaan synkkä, huomauttaa raporttia koostamassa ollut analyytikko Asma Zubairi.
− Jos globaalia trendiä verrataan 1990-lukuun, on tilanne parantunut selvästi, Zubairi huomauttaa.
− Huolimatta köyhimpien maiden väestönkasvusta yhä suurempi osuus lapsista aloittaa koulun kaikkialla maailmassa. Tämä tarkoittaa maailmanlaajuisesti miljoonia koululaisia.
Maailman koulutusfoorumi kokoontui viime viikolla arvioimaan Koulutus kaikille -tavoitteiden saavuttamista ja koulutusta koskevia YK:n vuosituhattavoitteita. Foorumi sopi myös yhteisestä kannasta koulutukseen osana vuoden 2015 jälkeisiä kestävän kehityksen tavoitteita, jotka YK:n jäsenvaltiot hyväksyvät syyskuussa 2015.
Vähemmistöjen kynnys korkeammalla
Zubairi vieraili huhtikuussa Helsingin yliopistolla esittelemässä Koulutus kaikille -hankkeen viimeistä seurantaraporttia. Siinä ongelma-alueet nousevat esiin muuten myönteisen sanoman keskellä.
− Vaikeimmat tilanteet ovat levottomissa tai sotaa käyvissä maissa kuten Irakissa. Seuraavaksi haastavin alue on Saharan eteläpuolinen Afrikka, Zubairi kuvaa.
Oma ongelmansa ovat myös syrjityssä asemassa olevat etniset tai uskonnolliset vähemmistöt. Heidän keskuudessaan koulukäynti on keskimäärin selvästi harvinaisempaa kuin valtaväestön kohdalla.
− Erottelua voidaan tehdä vaikka koulupukujen tai maksullisten oppikirjojen avulla. Näistä koituvat kustannukset voivat asettaa ylivoimaisen esteen lasten koulutielle, Zubairi huomauttaa.
Kokonaisuutta katsoen kyse on myös rahasta. Jotta maksuton perusopetus toteutuisi kaikkialla maailmassa, tarvittaisiin lisärahoitusta ainakin 20 miljardia euroa vuoteen 2030 ulottuvalla uudella ohjelmakaudella.
Mitä Suomi voi tehdä?
Koulutuksen tasa-arvon yksi kulmakivi on korkeatasoinen opettajankoulutus, uskoo pohjoismaista tasa-arvoisen koulutuksen JustEd-huippuyksikköä johtava professori Gunilla Holm.
− Kehittymättömän koulujärjestelmän maissa on usein pula pätevistä opettajista. Samalla kun parannetaan lasten mahdollisuutta päästä kouluun, pitäisi näissä maissa panostaa myös opettajakoulutuksen rakentamiseen.
Opettajankoulutuksen pystyttäminen lähes tyhjästä ei käy hetkessä, vaan vaatii paljon aikaa ja resursseja. Tässä olisi suomalaisille työtä.
− Suomalainen opettajankoulutus on erittäin tunnettu maailmalla, joten Suomi voisi auttaa kehittämään opettajankoulutusta eri maissa.
Koulutus kaikille -tavoitteet julkaistiin huhtikuussa samanaikaisesti useassa maassa, Suomessa Helsingin yliopistossa järjestetyssä tilaisuudessa, jonka taustalla olivat muun muassa pohjoismainen tutkimuksen huippuyksikkö Justice through Education in the Nordic Countries, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta ja Global South -verkosto.
Koulutusta kaikille -hanke OKM:n verkkosivuilla
Education for all UNESCOn sivuilla