Kouluilla on lasten ja nuorten taloustiedon lisäämisessä keskeinen rooli. Helsingin yliopisto vastaa tarpeeseen lisäämällä taloustiedon opetusta tuleville opettajille. Keväällä 2020 kasvatustieteen opiskelijat pääsivät kuulemaan talousmaailmasta eri asiantuntijoiden kertomana.
Mitä lasten ja nuorten pitäisi tietää taloudesta? Mitä koulussa pitäisi opettaa ja miten? Kurssin yhteistyökumppanina toiminut Suomen Pankin pääjohtaja, kotitaloustieteen professori ja opettajiksi opiskelevat vastaavat.
Kotitaloustieteen professori ja talouskurssin vastuuopettaja Minna Autio
Olisi hyvä oppia tunnistamaan ja kyseenlaistamaan, miten talous ja raha ohjaavat elämäämme. Rahan ansaitseminen ja käyttö ovat keskeinen osa elämää ja identiteettiä. Jo pienet lapset haluavat erilaisia palveluja ja tuotteita ennen kuin oppivat puhumaan.
Maksuhäiriöt ja velkaongelmat eivät ole vain yksilön ongelmia, vaan yhteiskunnalliset rakenteet ja ideologiat ohjaavat käyttäytymistämme. Markkinoilla on tarjolla tuottavaa luottoa, kuten asuntolaina, ja toisaalta kuluttavaa luottoa, kuten pikavipit. Haavoittuvat kuluttajat ja kotitaloudet ovat pakotettuja ottamaan kalliita pienluottoja: pikalainayritykset tarjoavat luottoa ilman vakuuksia aina 60 000 euroon asti.
Opettajat voivat istuttaa lasten ja nuorten ajatteluun taloudellista osaamista integroimalla opetukseen talous- ja kuluttajakasvatuksen teemoja ja oppimisen työkaluja. Kiinnostuksen voi herättää esimerkiksi pohtimalla, miksi jonkin tavara tai palvelu on merkityksellinen. Miksi on saatava uusia vaatteita tai lennettävä lomamatkalle? Entäpä jos kaikilla ei olekaan siihen varaa? Mitä taloudellinen eriarvoisuus tarkoittaa yksilön, yhteisön, yhteiskunnan ja vaikkapa luonnonvarojen kannalta?
Talousosaamista pedagogeille -kurssilla haluamme innostaa tulevia opettajia tarttumaan rohkeasti talouden teemoihin. Opettajien pedagoginen ammattitaito antaa vahvan pohjan toimia myös ”talousopena”.
Kotitalousopettajaksi opiskeleva Lotta Liuska
Osallistun talousosaamisen kurssille, jotta voisin kehittää talousosaamistani kokonaisvaltaisesti. Uskon, että saan kurssilta valmiuksia omaan opetukseeni ja vahvistusta omaan opettajaidentiteettiini talouskasvattajana. Toivon, että opin keinoja, joilla voin tukea peruskoulussa nuorten talousosaamista.
Jo pienten lasten kanssa tulisi pystyä puhumaan rahasta, ja puhumista pitäisi jatkaa ikätasolle sopivalla tavalla koko lapsuuden ja nuoruuden ajan. Tärkeitä puheenaiheita ovat esimerkiksi: mistä raha tulee ja miten sitä voidaan kuluttaa vastuullisesti.
Lapsille ja nuorille pitäisi opettaa erityisesti oman talouden hallinnan ja budjetoinnin taitoja. Heitä tulisi rohkaista tekemään pitkäjänteisiä valintoja, joita ohjailevat kestävät sekä harkitut päätökset. Lisäksi pitäisi opettaa käytännön taitoja siitä, kuinka omaa taloutta hoidetaan arjessa ja mistä luotettavaa tietoa voidaan etsiä.
Budjetointi, säästäminen, sijoittaminen, verotus, taloudelliset riskit ja niihin varautuminen sekä arkipäiväinen kuluttaminen ovat hyviä esimerkkejä tärkeistä teemoista, joita voitaisiin käsitellä koulumaailmassa.
Teemat voitaisiin sitoa opetuksessa esimerkiksi siihen, kun nuori muuttaa lapsuudenkodista omaan ensimmäiseen kotiinsa. Silloin hän joutuu ehkä ensimmäistä kertaa ottamaan vastuuta itsenäisesti omasta taloudestaan. Tämän kaltaisen konkreettisen esimerkin kautta talousopetus voidaan tuoda lähemmäksi nuoren omaa arkea.
Veronica Kinnunen, yleisen ja aikuiskasvatustieteen opiskelija
Usein ajatellaan, että nuoruuden suola on tietyllä tavalla huolettomuudessa ja hetkessä elämisessä, mutta huolettomuutta lisäisi suuresti ymmärrys rahan, talouden ja kuluttajuuden merkityksestä. Ymmärrys takaa nuorelle huolettomamman suhtautumiseen rahaan. Huolettomalla tarkoitan stressitöntä, tuntevaa ja taitavaa suhtautumista. Hetkessä eläminen tarkoittaakin tässä sitä, että katsoo nykyhetkessä tulevaisuuteen: ”Jos tässä hetkessä säästät, mitä se tuo sinulle kymmenen vuoden päästä?”
Kuluttajakasvatukseen tulisi yhdistää entistä enemmän talouskasvatusta. Peruskoulussa ja lukiossa voitaisiin käydä yhä enemmän läpi arkipäiväisiä asioita talouteen liittyen: säästämistä sekä rahan ja talouden merkitystä ja arvoa yksilölle ja yhteiskunnalle. Alemmilla peruskoululuokilla voitaisiin paneutua yksilötasoon ja ylemmillä enemmän yksilöllisen ja yhteiskunnallisen tason yhteenkietomiseen.
Opetustilanteissa olisi tärkeää luoda nuorten kanssa keskustelua talouteen kytkeytyvistä asioista ja tällä tavoin saada heidät itse pohtimaan ja ymmärtämään sen ulottuvuuksia osana omaa arkeaan ja osana yhteiskuntaa. Opetetaan nuori näkemään isompi kokonaiskuva ja katsomaan kauaskatseisemmin tulevaisuuteen konkreettisin esimerkein.
Talouskurssin yhteistyökumppani, Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn
Lapset ja nuoret tulee perehdyttää talouteen jo varhain, koska talous on olennainen osa heidän arkeaan. Se, mitä heidän on tarpeen taloudesta tietää ja kuinka sitä koulussa kannattaa opettaa, on riippuvaista heidän iästään. Kouluilla ja opettajilla on paras asiantuntemus ja käsitys toimivista keinoista.
Pienille lapsille talousasioiden käsittely on syytä olla hyvin konkreettista ja rajoittaa kotitalouden tasolle. Alakouluikäisille lapsille voi opettaa esimerkiksi sitä, että perheen käytettävissä olevat tulot ovat rajalliset ja niiden pitää riittää erilaisiin menoeriin, joista osa on pakko kuukausittain hoitaa.
Yläkouluikäset ovat kykeneviä ymmärtämään monimutkaisempia taloudellisia kytkentöjä sekä kansantalouden ja markkinoiden toimintaa, joten heillä talousasioiden käsittelyä voidaan laajentaa.
Talousasioiden opetuksen jatkaminen on tärkeää myös toisella asteella. Lukioissa talouden opetusta voi laajentaa globaalille tasolle. Ammattioppilaitoksessa olisi hyödyllistä yritystalouden toimintalogiikan ymmärrys. Olennaisia asioita ovat esimerkiksi verotuksen ymmärtäminen.
Vaikka talouden opettaminen laajenee kansantalouden tasolle, on tarpeen säilyttää myös oman talouden asioiden käsittely eri oppiaineissa. Matematiikassa on luontevaa opettaa esimerkiksi prosenttilaskua ja korkoa korolle -ilmiötä. Yhteiskuntaopissa voidaan käsitellä verojen merkitystä yhteiskunnan toiminnan kannalta. Äidinkielessä voidaan tarkastella kuluttajaan vaikuttamisen keinoja.
Lisää aiheesta
Lue opettajankoulutuksesta Helsingin yliopistossa
Kuluttajakasvatus: Kilpailu- ja kuluttajaviraston tukiaineistoa opetuksen suunnitteluun
Opettajan aineistopankki (TAT)
Opettajien talousosaaminen: tutkimus ja raportti 2019 (TAT)
Takuusäätiön ja Marttaliiton yhteinen Rahat riittää! -kehittämishanke