Puhurimainen myllerrys. Näin kuvaa kuvataiteen didaktiikan vanhempi yliopistonlehtori Seija Kairavuori opetusalansa ydinilmiön eli kuvan muutosta.
– Opettajan urani aikana valo- ja videokuvat ovat digitalisoituneet ja muuttuneet mobiiliksi. Nyt kuvat voivat olla eläytyvän sulautumiskokemuksen mahdollistavia kehollisia ja moniaistisia virtuaalisia tiloja tai kuvia voi luoda tekoälyn kanssa kuva- tai tekstiaineistoista, Kairavuori sanoo.
Seija Kairavuori opettaa tulevia luokanopettajia. Visuaalisen kulttuurin muutokset ovat avanneet opettajankouluttajalle uusia toimintaympäristöjä ja työkaluja.
Nykyisin kuvaaminen ja kuvan tekeminen on jokaiselle mahdollista, kaikkialla tapahtuvaa, uusilla tavoilla jaettavaa ja koettavaa kulttuuria.
– Kuvassa oleminen ja kuvien tuottaminen ovat merkittävä osa sosiaalisten verkostojen muodostumista, ylläpitämistä tai niistä ulosjäämistä. Ihmiseksi kasvun kestokysymykset omasta identiteetistä ja paikasta yhteisöissään, osallisuudesta ja toimijuudesta kytkeytyvät kuvaan, kuvaamiseen ja kuvan tulkintoihin radikaalisti muuttuneella tavalla ja volyymillä.
Kairavuorta kiehtovat myös kysymykset kuvan suhteesta ”totuuteen” ja inhimilliseen, koettuun todellisuuteen. Samalla kun mobiili digitaalisuus ja tekoäly laajentavat kuvan kansalaistaitoja omaan suuntaansa, tarvitaan rinnalle syvenevää ymmärrystä keholliseen oppimiseen ja materiaaliseen kuvaan liittyvistä, hitaasti opittavista taidoista ja niiden erityisluonteesta kasvussa ja kasvatuksessa.
Kuvaa itse tekemällä ja kuvista keskustelemalla kartutetaan kriittistä kuvanlukutaitoa ja avataan mahdollisuuksia vaikuttaa aktiivisesti.
Uusia kokeiluja
Opetusharjoittelun ohjauksessa Kairavuori on hyödyntänyt yhdessä opiskelijoiden ja ohjaajien kanssa 360 asteen videokuvaa. Sen avulla opiskelija voi ohjausvuorovaikutuksessa palata immersiivisesti oppituntinsa tapahtumiin ja analysoida tuntia.
Juuri nyt hän on myös mukana kehittämässä Ateneumin taidemuseon etäyhteyksin toteutettavia museovierailuja ja pajoja. Tavoitteena on tuoda ne saavutettavaksi kaikille kouluille.
Taidekasvattajana Kairavuorta kiinnostaa kokemuksellinen ja kehollinen oppiminen osana yleissivistävää koulua ja sen erilaisia tietämisen tapoja.
– Aikaisemmin koettu ja opittu paikantavat sen, mistä uusi ja tuntematon voi alkaa ja milloin on uskallettava tutkia itseään ja ympäröivää todellisuutta epävarmuuden vallitessa, avoimena eri vaihtoehdoille ja keskeneräisille tulkinnoille. Rohkeinta oppimisessa on edetä ja näkyä näiden epävarmuuksien kanssa.
Taide työympäristönä muistuttaa dynaamista avokonttoria, jossa opettajankaan paikka ei ole vakio sen perusteella mitä hän juuri nyt on tai osaa. Taiteen tekemisessä ja tulkinnoissa työskennellään keskeneräisinä kohti mahdollisia maailmoja. Opettaja on yhtä lailla oppijan paikalla.
Hyvinvointi rakentuu dialogin kautta
Seija Kairavuori pyrkii varaamaan opetuksessaan ja opetuksen kehittämisessä tilaa opiskelijoiden kuulumisille ja dialogisuudelle. Kandiohjelman johtajana hän pyrkii tapaamaan opiskelijaedustajia säännöllisesti ja seuraamaan järjestelmällisesti heidän antamaansa palautetta opetuksesta ja hyvinvoinnista.
– Kuulluksi tuleminen, vaikuttamisen mahdollisuudet ja keskinäinen arvostus ovat tärkeä osa yliopistoyhteisön hyvinvointia.
Turvallinen tila taiteen ja opettajuuden pohdinnalle
Seija Kairavuori haluaa rakentaa opettajana turvallista tilaa, jossa on mahdollista pohtia kuvaan, taiteeseen ja opettajaksi kasvuun liittyviä kysymyksiä niin että moninaisuus saa toteutua rikkautena.
Opetuksessa tarkastellaan kriittisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kapeuttavia kulttuurisia rakenteita. Kuvataiteen tekemiseen ja harrastamiseen on liittynyt vuosien kuluessa muun muassa sukupuolittavia käytänteitä.
– Lasten ja nuorten visuaalinen kulttuuri voi edelleen tarjoilla vahvoja oletuksia ja erontekoja vaikkapa väreihin ja kiinnostuksen kohteisiin liittyen. Sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja osallistavista opetusmenetelmistä kiinnostuneena taidekasvattajana ajattelen, että hyvinvointi ilmenee rohkeutena kysyä ja kyseenalaistaa tällaisia asioita sekä tilana olla yhteisössään se kuka on.
Seija Kairavuori valittiin Helsingin yliopiston Opettajien akatemiaan 2022. Hän työskentelee kuvataiteen didaktiikan vanhempana yliopistonlehtorina kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Kairavuori on kasvatustieteellisen tiedekunnan kandiohjelman johtaja.