”Pitää tietää heti lukion alussa, mikä minusta tulee isona, jotta osaan valita oikeat kurssit. Pitkää matematiikkaa pitää opiskella, jotta saa korkeakouluhaussa parhaat mahdolliset pisteet.”
Tällaisilla ajatuksilla lukiota aloittelevat nuoret ovat tulleet uuteen opinahjoonsa. Näitä mietteitä ryhdytään oitis purkamaan yhdessä, sanovat opinto-ohjaajat Hanna Surakka Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulusta ja Raila Pirinen Helsingin normaalilyseosta.
Taustalla on korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus, joka lisää ylioppilastodistuksen painoarvoa. Tarkoituksena on nopeuttaa nuorten siirtymistä lukiosta jatko-opintoihin. Koronapandemia toi lisäkierrettä tilanteeseen, kun perinteiset pääsykokeet siirtyivät verkkoon ja osa aloista erityisesti painottaa todistusvalintaa.
Tutkimusta ei vielä ole
Todistusvalinnassa parhaat pisteet saa oppiaineista, joissa on paljon kursseja. Aineiden oppimääräkuningas on pitkä matematiikka, jossa on pakollisia kursseja kymmenen.
Julkisuudessa uudistusta on kritisoitu. Kriitikot väittävät sen pakottavan liian varhaisiin valintoihin, lisäävän lukiolaisten stressiä ja suorituspaineita sekä heidän jaksamisongelmiaan.
Opettajat taas ovat valitelleet, miten pitkän matematiikan tunneille on tullut opiskelijoita, joilla ei ole kiinnostusta eikä välttämättä riittäviä kykyjäkään vaativan oppimäärän suorittamiseen.
Tutkimusta tuoreen valintauudistuksen vaikutuksista ei vielä ole, mutta pedagogisen alan tieteentekijät seuraavat tilannetta valppaasti — myös siksi, että koronakriisi toi nuorille ja oppilaitoksille lisää järjestelyjä ja jännitettävää.
Kunnianhimoiset
Viikin normaalikoulun matematiikan lehtori, vararehtori Päivi Korhonen arvioi, että uudistus on vaikuttanut nykyisten lukiolaisten valintoihin jonkin verran.
— Nykyisistä kakkosluokkalaisistamme kukaan ei valinnut lyhyttä matematiikkaa. Näin ei ole meillä käynyt vielä koskaan ennen, Korhonen sanoo.
Muutama on sittemmin vaihtanut lyhyeen matematiikkaan.
— Meillä on myös opiskelijoita, jotka sinnittelevät väkisin pitkässä matematiikassa, vaikka opettajat ja opinto-ohjaajat kannustaisivat vaihtamaan lyhyeen.
Korhonen arvelee, että kova kunnianhimo estää lukiolaisia luopumasta valinnoistaan. Sekä Viikin normaalikouluun että Helsingin normaalilyseoon vaaditaan erittäin hyvät todistukset. Yhdeksän keskiarvo peruskoulun päättötodistuksessa ei riitä.
Matematiikan kustannukset
Työläänä oppiaineena pitkä matematiikka vie paljon aikaa. Jos valitsee sen, pitää myös valita jotain pois. Opiskelija saattaa joutua karsimaan lukujärjestyksestään myös niiden oppiaineiden kursseja, joista hän olisi kiinnostunut. Kieliopinnot kaventuvat, kun pitkän matematiikan ja vaikkapa venäjän opiskelu käy liian työlääksi.
Motivaatiotutkimuksen termein suurta työmäärää ja kiinnostavista kursseista luopumista voisikin kutsua pitkän matematiikan kustannuksiksi.
— Jos pitkä matematiikka ei kiinnosta, vaan sitä opiskelee hampaat irvessä, kustannusten määrä vain kasvaa. Tulee stressiä ja ahdistusta, motivaatiotutkija, kasvatustieteilijä Heta Tuominen sanoo.
— Jos aihe tuntuu tylsältä, ei sitä myöskään opi niin hyvin ja vaivattomasti kuin jotakin itseä innostavaa.
Suunnitelma saa muuttua
Viikin opinto-ohjaaja Hanna Surakka kertoo tutkivansa jo lukion ekaluokkalaisten kanssa todistusvalinnan pistetaulukoita.
— On oikeudenmukaista, että he tietävät valintatavoista alusta lähtien. Samalla tähdennän, että nyt tehdään parhaat mahdolliset valinnat sillä tiedolla, joka opiskelijalla itsellään on omista vahvuuksistaan ja kiinnostuksensa kohteista. Lukion kuluessa suunnitelmat voivat muuttua ja se on täysin ok.
Myös Raila Pirinen näkee lukion aikana, jolloin nuori voi tutustua eri oppiaineisiin ja tunnustella, mikä voisi olla se oma juttu. Lukion alussa ei tarvitse tietää, miksi aikoo isona.
Halu suoriutua kursseista ja kirjoituksista hyvin arvosanoin painaa monia lukiolaisia. Osa turvautuu maksulliseen lisäopetukseen. Yleisradio uutisoi helmikuussa, kuinka valmennuskurssiyritykset myyvät yhä enemmän lukiolaisille tarkoitettuja preppauskursseja. Korkeakouluhakuun valmistautuminen näyttää siirtyneen entistä aikaisempaan vaiheeseen.
On useita reittejä
Opiskelijavalintauudistusta valmistelemassa olleen tohtorikoulutettava Katri Kleemolan mukaan uudistus on ymmärretty ainakin osin väärin.
— Media on keskittynyt todistusvalintaan ja unohtanut, että varsin moni pääsee edelleen opiskelemaan valintakokeen kautta.
Avoimen yliopiston väylä on myös olemassa.
— Pieleen menneet kirjoitukset eivät siis ole maailmanloppu.
Pitkän matematiikan korkeiden pisteiden korostaminen ei Kleemolan mukaan kerro koko totuutta. Pitkän matematiikan laudaturista todella saa korkeat pisteet, mutta monella alalla jo lyhyen oppimäärän laudatur tuo paremmat pisteet kuin pitkän magna.
Uudistuksen valmisteluryhmä keskusteli matematiikan pisteytyksestä paljon, Kleemola vakuuttaa. Asiantuntijoilla oli siitä erilaisia näkemyksiä. Lopulta valmistelijat päätyivät nykyiseen pisteytykseen pitkän matematiikan suuren työmäärän vuoksi.
— Aiemmin kolmen kurssin terveystiedosta saattoi saada yhtä paljon pisteitä kuin pitkästä matematiikasta. Ei sekään ollut oikein.
Tämänhetkiset periaatteet eivät välttämättä jää voimaan ikuisiksi ajoiksi — linjaukset voivat muuttua esimerkiksi uuden tutkimusnäytön vuoksi. Mutta toistaiseksi nuoret joutuvat ottamaan huomioon matematiikan painoarvon.
Tytöt kuormittuvat
Lukiolaiset, opettajat, tutkijat ja yliopisto-opettajat ovat todistusvalinnan suhteen suuren tuntemattoman edessä. Kukaan ei vielä tiedä, mihin pisterajat asettuvat. Koronapandemia on tuonut kevääseen omaa epävarmuuttaan, kun ennakkosuunnitelmat ja koepäivät muuttuivat ja pääsykokeet siirtyivät verkkoon.
Opiskelijavalinnan vaikutuksista lukiolaisten jaksamiseen ei vielä ole tutkittua tietoa, mutta sen sijaan faktaa toisen asteen opiskelijoiden hyvinvoinnista on aiemmilta vuosilta runsaasti.
THL:n kouluterveyskyselyjen mukaan lukiolaisten väsymys on ollut pitkään pienessä nousussa, vaikka valtaosa voikin hyvin.
— Lukiolaiset ovat selvästi väsyneempiä kuin ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat, ja tytöt ovat uupuneempia kuin pojat. Tämä trendi on näkynyt jo vuosia, Heta Tuominen toteaa.
Koronakevät kotikoulussa
Viikin normaalikoulun terveydenhoitaja Jutta Hahl-Anderssonin reilun 30 vuoden kokemus nuorten hyvinvoinnista — tai pahoinvoinnista — tukee tutkittua tietoa.
Jaksaminen on mennyt koko ajan huonompaan suuntaan.
— Koulutehtävien määrä ja vaativuus on alati kasvanut. Mutta varmaan tätä suurempi syy
väsymykseen ovat meidän opiskelijamme itse. Monet heistä ovat hyvin kunnianhimoisia ja ankaria itselleen, Hahl-Andersson miettii.
Aika ajoin joku Viikin lukiolaisista palaa loppuun, jää pois koulusta ja koettaa suorittaa opintoja kotona. Nyt kotikoulua ovat käyneet kaikki, niin opiskelijat kuin opettajatkin, mikä on ollut monille vaativaa. Lukiolaiset kaipaavat toisiaan ja opettajien kohtaamista, mutta koettavat parhaansa mukaan suoriutua koronakevään poikkeuksellisuudesta.
Kun ainoastaan 10 käy
Kuvaus kunnianhimoisista mutta väsyneistä opiskelijoista vastaa motivaatiotutkimuksissa esiin noussutta menestyshakuisten uupuneiden opiskelijoiden ryhmää. Heidän uupumuksensa näkyy väsymisenä, stressinä ja epäonnistumisen pelkona.
Menestyshakuiset vertailevat itseään muihin. Heille on tärkeää olla parempi kuin muut.
— Menestyshakuisilla on usein perfektionistisia piirteitä. Perfektionisti asettaa korkeita tavoitteita, mutta ei juuri koskaan ole tyytyväinen. Onnistumisesta tulee pakko, Tuominen kuvailee.
Ovatko paineet ja stressi niin paha asia, jos lukiolainen saa palkinnokseen opiskelupaikan? Hahl-Anderssonin mukaan pitkittyneestä stressistä voi seurata uupumus, josta toipuminen voi viedä pitkän ajan. Opinnot saattavat keskeytyä tai pitkittyä.
Tuomisen mukaan uupumus voi myös saada aiemmin hyvin lukiossa pärjänneen laskemaan koulutustavoitteitaan.
— Tällöin opiskelija ei saavuta potentiaaliaan. Haaveiden opiskelupaikka voi jäädä saamatta sen takia, että ei jaksa.
Pitkittyessään uupumus voi myös johtaa masennukseen.
Useimmat lukiolaiset täysi-ikäistyvät ennen kuin valkoinen lakki on saavutettu. Aikuisikä ei tarkoita, etteikö lukiolainen edelleen kaipaisi tukea kotona ja koulussa, pedagogit tietävät.
Kiireettömiä keskusteluja
Tässä artikkelissa haastatellut asiantuntijat puuttuisivat lukiolaisten paineisiin ja väsymykseen opinto-ohjauksen avulla. Opiskelijoiden pitää päästä juttelemaan kahden kesken, kaikessa rauhassa tulevaisuudestaan ja valinnoistaan.
Vuonna 2021 käyttöön otettavissa lukion opetussuunnitelmien perusteissa opinto-ohjauksen asemaa onkin korostettu. Ohjaus kuuluu entistä enemmän myös opettajille.
Heta Tuomisen mukaan valintoja voisi helpottaa myös lisäämällä korkeakoulujen ja lukioiden yhteistyötä.
— Osallistumalla yliopiston tai avoimen yliopiston kursseille lukiolaiset saisivat paremmin käsityksen siitä, millaista opiskelu eri aineissa on.
Paineita voisi vähentää myös, jos lukion aikana hyvin arvosanoin suoritettu yliopistokurssi voisi tuoda opiskelupaikan. Esimerkiksi Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteessä tällainen mahdollisuus on jo nyt.
Nopea vai hidas tie?
Jutta Hahl-Andersson ehdottaa lukion venyttämistä 3,5–4 vuoteen. Korkeita arvosanoja monista aineista tavoittelevat voisivat jakaa urakkaa usealle vuodelle, ja väljemmästä aikataulusta olisi apua myös niille, jotka uupuvat.
Raila Pirinen on puolestaan pannut merkille, että ylioppilaskirjoitusten rajaton uusimisoikeus on jo hellittänyt monien lukiolaisten stressiä.
Onnistuuko opiskelijavalintauudistus nopeuttamaan lukiolaisten jatko-opintoihin siirtymistä? Sitä emme vielä tiedä. Lukioajan pidentyminen ja arvosanojen uusiminen saattavat myös siirtää opintojen alkua entistä myöhemmäksi.
Kasvatustieteilijöiden lisäksi aihe kiinnostaa myös muiden tieteenalojen tutkijoita — ja lukiolaisia perheineen.
Nuorten etenemisellä on isoja vaikutuksia koko yhteiskuntaan. Tämän kevään jälkeen pohdimme sitäkin, miten opetus poikkeusoloissa sujui ja millainen vaikutus kotona opiskelulla oli nuorten hyvinvointiin. Myös poikkeusjärjestelyt valintamenettelyssä nousevat varmasti esiin.
Artikkeli on julkaisty Yliopisto-lehden numerossa Y/04/20.
Paikka kaikille?
Suomessa opiskelupaikan saaminen korkeakoulusta on tiukemmassa kuin monessa muussa maassa. Esimerkiksi Ranskassa monet yliopistot ottavat sisään kaikki halukkaat ja karsivat vuosien mittaan opiskelijoita opintomenestyksen perusteella. Vain parhaiten pärjänneet saavat suorittaa tutkinnon loppuun.
Väitöskirjatutkija Katri Kleemolan mukaan tuoretta opiskelijavalintauudistusta valmistellut työryhmä pohti erilaisia valintatapoja. Ranskan mallia ryhmä ei pitänyt Suomeen sopivana.
— Itse pidän parempana, että valitsemme opiskelijat jo ennen opintojen alkua. Jos tekisimme kuten Ranska, meillä olisi nuoria, jotka ovat opiskelleet 2–3 vuotta korkeakoulussa, mutta pudonneet sitten tyhjän päälle, Kleemola perustelee.
Kaikki sisään -malli olisi myös kallis. Esimerkiksi lääkärikoulutuksen tarjoaminen muutaman vuoden ajan kaikille halukkaille olisi yhteiskunnalle suuri satsaus.