Helsingin yliopistossa alkaa vuoden 2020 syyslukukaudella jo toista kertaa uusi sosiaali- ja terveystutkimuksen ja -johtamisen maisteriohjelma, joka yhdistää kaksi tieteenalaa, sosiaali- ja terveystieteen.
Perustamisen kimmokkeena on Suomessa käynnissä oleva sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, jonka tavoite on tarjota kansalaisille palveluita tasavertaisesti ja helposti: sosiaali- ja terveysongelmat limittyvät usein yhteen, joten niitä on järkevää tarkastella yhtenä kokonaisuutena.
– Sosiaali- ja terveyssektori ovat kehittyneet pitkään erikseen. Tällä koulutuksella haluamme toteuttaa integraatiota, tulevan ohjelman johtaja, professori Heikki Hiilamo sanoo.
Hänen mukaansa uusi koulutus ei ole vaarassa, vaikka sote-uudistus ei toteutuisi, koska sosiaali- ja terveyspalveluiden intregraatio on toteutumassa jo ilman valtakunnallista hallintouudistusta.
Järjestelmien johtamista ja kehittämistä
Sote-alan koulutusta on ollut eri oppilaitoksissa pitkään, mutta vastaavaa yliopistollista kahden tiedekunnan järjestämää sote-tutkimukseen ja johtamiseen keskittyvää pakettia ei löydy Suomesta muualta.
Uusi maisteriohjelma antaa valmiudet toimia sote-alan asiantuntija-, johto- ja suunnittelutehtävissä, ja opinnoissa tarkastellaan sote-kysymystä yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Myös oikeudenmukaisuuden näkökulma on vahvasti mukana.
– Terveyserojen tutkimus on Helsingin yliopistossa maailman huippua, ja tätä aiomme hyödyntää koulutuksessa, Hiilamo kertoo.
Maisterikoulutuksen johtamisopinnot keskittyvät lähinnä järjestelmien johtamiseen ja kehittämiseen. Esimerkiksi organisaatioiden johtajiksi maisteriohjelma ei suoraan kouluta.
– Kärkiajatuksena on tavoitteellinen johtaminen ja hyvinvoinnin edistäminen, Hiilamo sanoo.
Koulutus toteutetaan yhteistyössä Uudenmaan alueen toimijoiden kanssa, ja muun muassa sitä kautta maisteriohjelmalla on vahva yhteys työelämään.
Hiilamo odottaa kahden tieteenalan yhteistyön tuottavan myös uusia tutkimusavauksia.
Opintoihin otetaan 30 opiskelijaa
Uusi maisteriohjelma yhdistää kaksi tieteenalaa, sosiaali- ja terveystieteen, joten opiskelijan ei tarvitse välttämättä enää suorittaa kahta erillistä tutkintoa. Ohjelmasta valmistutaan valtiotieteen maisteriksi.
Opinnot koostuvat sote-johtamisen ja sote-palveluiden kursseista, joita ovat muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmät ja tuotantomallit, sosiaali- ja terveystieteiden moniammatillinen yhteistyö, sosiaali- ja terveystaloustiede, terveys- ja hyvinvointierot ja strategiat niiden kaventamiseksi, ennaltaehkäisevät hyvinvointipalvelut ja yhtenäiset palveluketjut ja kuntoutus.
Syksyllä 2020 alkavaan koulutukseen haetaan edellisenä keväänä. Maisteriohjelmaan otetaan 30 opiskelijaa, joista noin puolet tulee sosiaalialalta ja puolet lääke- ja terveysalalta. Ohjelma on laajuudeltaan 120 opintopistettä, ja opintoihin hakevilla pitää olla kanditason tutkinto suoritettuna.
– Tämä on varmasti kiinnostava vaihtoehto, odotamme vähintään 100 hakijaa, toteaa koulutuksesta vastaava varadekaani Ullamaija Seppälä valtiotieteellisestä tiedekunnasta.
Valmiudet asiantuntija- ja johtotehtäviin
Maisteriohjelma antaa valmiudet toimia sote-järjestäjien asiantuntija- ja johtotehtävissä, yksityisten ja julkisten sote-tuottajien suunnittelu- ja johtotehtävissä, alueellisten sote-tuottajien organisaatioissa, ministeriöissä ja asiantuntijalaitoksissa sekä kolmannen sektorin järjestöissä.
Pääosin suomenkielinen kaksivuotinen koulutusohjelma pätevöittää myös hyvinvointipalvelujen tutkija- ja kehittäjätehtäviin.
– Tämä poikkeaa muista alan koulutuksista esimerkiksi siinä, että opiskelija pystyy hahmottamaan sekä sosiaali- että terveysalan palveluketjut kokonaisuudessaan ja osaa opintojen jälkeen hyödyntää tutkimusta kriittisesti, Seppälä sanoo.
Hän muistuttaa, että sellaista terveys- tai hoitotieteen maisterikoulutusta, joka sopisi tämän sote-alan kandidaateille ja tietyin varauksin myös sairaanhoitajille, ei ole ollut tarjolla Helsingin yliopistossa.
– Uudella maisteriohjelmalla pyritään paikkaamaan myös tätä tarvetta, Seppälä toteaa.