Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 1/2024.
Peruskoulun etiikan opetusta pitäisi kasvatustieteilijä Tuomas Salosen mielestä tutkia. Mitä lapsille opetetaan ja miten? Myös koulun vaikutus moraaliajatteluun olisi tärkeä aihe.
— En ainakaan tiedä, että pienten koululaisten moraalista ajattelua olisi Suomessa tutkittu.
Salonen itse perkaa väitöstyössään katsomusaineiden oppikirjoja: millaisia eettisen kasvun välineitä ne tarjoavat ja minkälaisen kuvan ihannekansalaisesta piirtävät.
Kulttuurinen moraali vaikuttaa
Opetuksen merkitystä havainnollistaa Salosen mukaan hyvin Journal of Experimental Psychology -lehden artikkeli How development and culture shape intuitions about prosocial obligations. Siinä tutkijat analysoivat viisi- ja kymmenvuotiaiden ajatuksia hätään joutuneen auttamisesta.
— Viisivuotias kokee, että kaikilla on velvollisuus auttaa: perheellä, ystävillä ja muilla. Keskilapsuudessa lapsi alkaa tehdä eroja eri ryhmien välille. Kulttuurinen moraali kuitenkin vaikuttaa tähän, ja erot voivat olla suuria.
Yhdysvaltalaisten ja ugandalaisten väliin repeää railo. Ugandassa vielä kymmenvuotiaskin kokee, että myös vieraan pitää auttaa itsensä satuttanutta lasta. Yhdysvalloissa ollaan toista mieltä, ja Japani seuraa kannoilla.
Kuuliainen vai aktiivinen?
Kasvatuksella on siis väliä. Etiikan opetukselle ei Suomessa silti ole vakiintunutta pedagogiikkaa, ja eri kustantamoiden uskonnonkirjat käsittelevät moraalikysymyksiä aivan eri tavoin.
Opetussuunnitelmaa ja oppikirjoja rinnakkain lukiessaan Salonen huomasi kuuliaiseksi kasvattamisen ja toimijaksi kasvattamisen välillä jännitteen.
— Miten lapsen toimijuutta voisi paremmin tukea?
Tuomas Salonen tutkii eettisen kasvun välineitä katsomusaineiden oppikirjoissa. Väitöskirjatutkijan essee ruokavalintojen moraaliristiriidoista ilmestyi Yliopisto-lehdessä 10/2023.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.