Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 7/2022.
Poliitikkojen juhlapuheiden mukaan peruskoulu takaa, että jokaisesta voi tulla mitä vain, opetusministeri Li Andersson sanoo.
Valtaosalla päättäjistä on kuitenkin keskiluokkainen tai vieläkin etuoikeutetumpi tausta. Pitävätkö heidän tasa-arvoajatuksensa paikkansa? Miltä tilanne näyttää koululaisten silmin?
— Lapset ja nuoret kyllä arjessaan huomaavat, jos se mitä he kohtaavat ja kokevat, ei vastaa sitä, mitä juhlapuheissa ja täysistunnoissa sanotaan.
Ministeri kiittää Paikallinen koulutuseetos -hanketta oppilaiden äänen vahvistamisesta. Kenttätöissä ja haastatteluissa kohdattujen lasten kommenteilla on tutkimuksissa iso rooli, Andersson toteaa.
Hanke keskittyi yläkouluihin, joissa etninen kirjo on iso ja lasten perheiden sosioekonominen asema keskimäärin matala. Koulujen arkea leimaa erottelu tavallisiin koululuokkiin ja painotetun opetuksen luokkiin, joille hakeutuminen edellyttää perheiltä kielellistä, kulttuurista ja taloudellistakin pääomaa. Eriarvoisuuden jakolinja halkoo koulua.
— Tulokset kertovat huolestuttavasti, että koululaiset kokevat etnisyyden vaikuttavan vuorovaikutukseen opettajien kanssa ja jopa arviointiin.
Eriarvoistumiskehityksen ehkäisy on yksi nykyisen hallitusohjelman keskeisistä asioista, Andersson sanoo. Nelivuotinen Oikeus oppia -tasa-arvohanke sai ministeriöltä 395 miljoonan tuen, ja sen suunnittelussa kuultiin tutkijoita, ministeri tähdentää.
Paikallinen koulutuseetos (LEE) on tutkimus hyvin toimivista kaupunkikouluista ja koulutuksen haasteista. Juuri päättynyt hanke keskittyi kouluarjen toimivuuteen ja eriarvoisuuden kitkemiseen.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.