Kun neljä vuotta siten aloitin Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtajana, tavoitteena oli rakentaa hyvää yhteishenkeä talon sisälle ja auttaa alma materini kansainvälisen profiilin kirkastamisessa. Puolen vuoden pakerruksen jälkeen valitsimme uudeksi rehtoriksi Jari Niemelän, oman talon kasvatin ja HELSUSin johtajan.
Vaan emmepä tienneet, mitä tuleman piti. Uusi rehtoraatti oli juuri saanut työnsä käyntiin, kun pandemia alkoi: edessä oli etäopetuksen ja -työn järjestäminen ja koronavalmiuksien luominen. Samaan aikaan rehtori Niemelä taisteli kaksinkertaisten syöpähaasteiden kanssa.
Pandemiaa ei ole vielä tainnutettu. Sen vaikutukset esimerkiksi opiskelijoiden mielenterveyteen nähdään selvemmin vasta jonkin ajan päästä. Vaikeuksista huolimatta moni asia on edennyt. Yliopiston uusi strategia on tehty, monen mielestä aika hyväkin. Lehtorien urapolku professoreiksi on avattu, ja normaalit hallituksen tehtävät taloudellisine päätöksineen on hoidettu.
Kaikki ei tullut valmiiksi. Varsin pohdiskeleva hallituksemme näytti kaipaavan kokonaisvaltaisempaa remonttia yliopiston hallintoon yliopistolain vuoden 2010 uusimisen jäljiltä. Kollegion uusin myöntyväinen kanta kolmikantaan siirtymisestä on hyvä alku, mutta suuremmat muutokset jäävät seuraavalle hallitukselle, todennäköisesti testamenttimme kera.
40 000 ihmisen yhteisössä on pakko delegoida
Yliopiston hallitus on kaltaiselleni ulkopuolelta valitulle jäsenelle hyvä paikka katsoa suuria linjoja, mutta kenttätasolle on vaikea nähdä. Päätöksenteon delegointi on ollut väistämätöntä lähes 40 000 ihmisen yhteisössä. Yhteistyötä pitäisi vielä kehittää.
Hallituksen ulkopuolisten jäsenten merkitys on muistuttaa yhteiskunnasta ja sen tarpeista, mutta myös auttaa yhteistyössä yliopiston autonomiaa kunnioittaen. Yliopistolaiset ovat avainasemassa reilun ja kannustavan työilmapiirin rakentamisessa. Tällainen ilmapiiri on välttämätön tutkimuksen ja opetuksen onnistumiseksi.
Kiitos kaikille upeasta yhteistyöstä ja onnitteluni vaaleilla valituille uusille päättäjille!
Kirjoittaja on Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtaja vuoden loppuun saakka. Uuden hallituksen kausi alkaa tammikuussa 2022.
Pääkirjoitus on julkaistu Yliopisto-lehdessä 10/2021.