Helsingin yliopisto odottaa kehysriihestä myönteistä käännettä tutkimusrahoituksen suuntaan. Hiljattain kerrottiin, että hallitus on perumassa Suomen Akatemiaa uhanneet 115 miljoonan euron leikkaukset.
– Tämä olisi hyvä päätös, joka antaisi toivoa koko tiedeyhteisölle, erityisesti nuorille tutkijoille. On tärkeää rakentaa luottamusta siihen, että Suomessa on mahdollista tehdä akateemista uraa myös tulevaisuudessa, kiittelee Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom.
Leikkausten peruminen varmistaisi, että TKI-panostusten kasvattaminen kohti puolueiden yhteistä 4 prosentin BKT-tavoitetta ei viivästy uuden rahoituskuopan takia. Riittävät resurssit ovat avainasemassa, jotta Suomi pysyy mukana niin tieteen tason nousussa kuin kansainvälisessä kilpailussa osaajista ja investoinneista.
Valtiovarainministeriö aikoo esittää tutkimus- ja tuotekehitysrahoitukseen yhteensä 300 miljoonan lisäystä vuodelle 2023 ja lisäksi 100 miljoonan euron verokannustinta yrityksille.
– On hienoa, että hallituksessa on tahtoa turvata tutkimuksen edellytykset nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa. Tieteellä on keskeinen rooli Suomen kestävän kasvun veturina ja kriisinkestävyyden vahvistamisessa. Me tuotamme ratkaisuja huoltovarmuuteen ja kyberturvallisuuteen sekä autamme ymmärtämään ulkopolitiikan käänteitä. Investoinnit tieteeseen maksavat kyllä itsensä takaisin, Lindblom toteaa.
Leikkauksista luopuminen ei vielä lisää julkista TKI-rahoitusta
Nyt esitetyt panostukset estäisivät ilmeisesti tutkimusrahoituksen notkahduksen. Seuraavaksi TKI-investoinnit on vietävä pitkäjänteiselle kasvu-uralle ja otettava parlamentaarisen työryhmän ehdottamat keinot käyttöön. Helsingin yliopisto on jo omalta osaltaan tehnyt merkittäviä panostuksia TKI-toimintaansa talven aikana. Odotteluun ei ole aikaa, sillä vuosi 2030 lähestyy ja myös verrokkimaat tekevät määrätietoisia TKI-investointeja.
Lisäksi Suomella on ratkaistavana osaaja- ja työvoimapulan ongelma. Suomi on jäänyt reippaasti jälkeen monista OECD-maista, kun katsotaan korkeakoulutettujen osuutta nuorista ikäluokista. Lähivuosina on tehtävä huomattavia panostuksia, jotta koulutustasoa pystytään nostamaan opetuksen laadusta tinkimättä.
Huhtikuun kehysriihessä Suomen hallitus voi luoda hyvät lähtökohdat näiden haasteiden ratkomiseen.
– On tärkeää, että nyt otetaan oikea suunta. Seuraavalta hallitukselta odotamme vahvaa sitoutumista Suomen uudistamiseen. Se onnistuu vain kestävän, osaamispohjaisen kasvun avulla. Tarvitaan päätöksiä, jotka aidosti lisäävät TKI-rahoituksen määrää ja mahdollistavat myös koulutustason nostamisen, Lindblom sanoo.