Kehittyvät tekoälymenetelmät sekä ilmiöistä kerättävä data mahdollistavat entistä paremmat tiedot päätöksenteon pohjaksi ja suurten haasteiden ratkomiseen. Tämä edellyttää, että data ja siitä jalostettava tieto on luotettavaa ja että tietoa voidaan todella ottaa vastaan päätöksenteon prosesseissa.
Maapallo on polarisoitunut monella tapaa esimerkiksi taloudellisen ja teknologisen vaikutuksen piireihin. Teknologian rooli on kasvava, ja informaatiovirroilla on entistä suurempi painoarvo yhteiskunnan eri osa-aluilla. Katsomme maailmaa digitaalisen suodattimen läpi. Oletko koskaan miettinyt verkkosivua katsoessasi, kuka katsoo sinua verkkosivun takaa? Verkon suositut palvelut tietävät, mitä sadat miljoonat ihmiset katsovat kullakin hetkellä ja räätälöivät sisältöä heille. Informaatiovirtojen hallinta antaa mahdollisuuden muokata mielipiteitä ja ohjata käyttäytymistä. Tätä hallintaa käytetään suuriin massoihin sekä yksilöihin vaikuttamiseen.
On tärkeää kilpailukyvyn näkökulmasta, että Suomi ja EU osaavat hyödyntää tässä muutoksessa omia voimavarojansa ja vahvuuksiansa. Muuttuva toimintaympäristö edellyttää laajaa osaamispohjaa sekä digitaalisten palveluiden jatkuvaa uudistamista – omavaraisuus kummassakin näissä kahdessa ulottuvuudessa on tärkeää.
Kilpailukyky syntyy monen toisiinsa liittyvän ominaisuuden ja kyvykkyyden yhdisteenä: vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi yhteiskunnan infrastruktuuri ja hyvinvointi, laaja osaamispohja, perustutkimuksen rahoituspohja, soveltavan tutkimuksen tukimekanismit ja innovaatioprosessit. Suomessa innovaatiojärjestelmän nykyinen tehokkuus ja toiminta herättää keskustelua ja sen perusteellinen tarkastelu on aiheellista.
Viime aikojen leikkausten ja rahoituslinjausten seurauksena erityisesti soveltavaa ja innovaatioihin tähtäävää toimintaa on jouduttu vähentämään. Suurten tutkimusohjelmien (SHOK) alasajon aiheuttamaan tyhjiöön ei ole syntynyt korvaavaa instrumenttia, joka tukisi sekä laajamittaista kansallista tutkimusyhteistyötä että kytkisi pienet ja suuret yritykset toimintaan mukaan. Suomen Akatemian tukeman perustutkimuksen ja sovelluksien välissä on epäjatkuvuuskohta.
Nykymallissa startupit ja pienet yritykset eivät yleensä täytä rahoittajatahon R&D-toimintaan liittyviä vaatimuksia. Suurilla yrityksillä on yleensä paremmat edellytykset tutkimustoimintaan, mutta suurten yritysten osallistumista on pyritty vähentämään heikkenevillä rahoitusehdoilla. Yliopistoja kuormittaa hankkeiden yhä kasvava omarahoitusosuus. Tarvitaan siis joustavampia ja monipuolisempia rahoitusinstrumentteja.
Globaalissa kilpailussa Suomen vahvuuksiin lukeutuvat koulutuksen tasa-arvo, eettisyys, avoimuus, tietosuoja sekä kärkiasema useilla tieteen ja teknologian osa-alueilla. Suomella on mahdollisuus vahvistaa asemiaan EU:n tieteen ja digitalisaation kärkenä, mutta toiminnan kehittäminen vaatii resursseja. Tulevilla päättäjillä on nyt näytön paikka tehdä päätöksiä, joilla yliopistojen resursointi ja innovaatioprosessit saadaan kilpailukykyä tukevalle tasolle.
Sasu Tarkoma on professori ja osastonjohtaja
Tieteen puolustajat –kirjoitussarjassa ihmiset kuvailevat tutkimuksen merkitystä omasta näkökulmastaan. Tutustu muihin kirjoituksiin Siksitiede-sivulla (skrollaa alas).