Rehtori Lindblom nosti eduskuntavaalien alla puheessaan esiin, miten Suomi kohtaa ensi hallituskaudella samanaikaisesti sekä globaaleja että kotimaisia haasteita.
– Suomen menestyksen pullonkauloja ovat työvoiman määrän vähentyminen ja koulutustason junnaaminen paikallaan, sekä näistä seuraava työvoimapula ja viime vuosien alhainen tuottavuuskehitys, hän totesi.
Hän muistutti, että yliopistoista löytyvät ratkaisut ja ratkaisijat tulevaisuuden haasteisiin.
– Suomen menestys on perustunut ja perustuu tulevaisuudessakin korkeaan osaamiseen ja tutkimukseen. Me yliopistot olemme toivon tuojia ja yhteiskunnallisen muutoksen ajureita. Tarvitsemme poliittista yhteisymmärrystä ja tahtoa tehdä tarvittavat päätökset tutkimuksen ja tieteen resurssien vakauttamiseksi.
Neljä toimenpidettä Suomen menestyksen takaamiseksi
Lindblom listasi neljä asiaa, jotka yliopistot ja korkeakoulut tarvitsevat voidakseen ratkaisevasti vaikuttaa yhteiskunnan hyvinvointiin ja elinvoimaan.
– Korkeakoulujen aloituspaikkoja on lisättävä merkittävästi ja näitä aloituspaikkoja on rahoitettava täysimääräisesti ja pysyvästi. Uusia aloituspaikkoja tarvitaan erityisesti Uudellemaalle, missä meiltä puuttuu tuhansia korkeakoulupaikkoja. Menetämme tämän vuoksi jatkuvasti nuoria sekä ulkomaille että muualle kotimaahan opiskelemaan. Samasta syystä emme saa houkuteltua lahjakkaita nuoria maailmalta riittävästi Suomeen opiskelemaan ja työskentelemään. Tähän tarvitaan korjausliike.
Toiseksi Lindblom nosti esiin valtion tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalle lisäämän rahoituksen.
– Ainakin puolet TKI-rahoituksesta tulisi ohjata julkisrahoitteiseen tutkimusvetoiseen kokonaisuuteen. Siihen kuuluvat muun muassa yliopistot ja ammattikorkeakoulut, Suomen Akatemia, sekä esimerkiksi yliopistoille suoraan ohjattava tuki niiden omaan innovaatiotoimintaan, hän sanoi.
Kolmas asia on tarve uudistaa erityisesti lääketieteellisen tutkimukseen liittyvää lainsäädäntöä, jotta se ei tarpeettomasti hankaloittaisi tutkimuksen tekemistä ja TKI-toimintaa.
– Neljäntenä ja ehkä kaikkein tärkeimpänä tarvitsemme selvästi kunnianhimoisempaa otetta tiedepolitiikassa. Jotta pärjäämme yhä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa, tarvitsemme apua valtiolta ja yhteiskunnalta. Tarvitsemme korkealaatuisia osaamiskeskittymiä ja keskittymistä laatuun, totesi Lindblom.
– Näillä eväillä voimme turvata sen, että Suomi on menestyvä ja hyvä maa tulevaisuudessakin, hän summasi.
Lindblom otti esimerkiksi Helsingin yliopiston innovaatiotoiminnan, jonka kehittämiseen on viime vuosina panostettu merkittävästi.
– Huippututkimuksesta syntyy innovaatioita, mutta vain tutkimusta ja tiedettä resursoimalla. Tutkimukseen perustuvat innovaatiomme edistävät kestävää kasvua, tuovat työpaikkoja ja luovat parempaa yhteiskuntaa. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen määrää kasvattamalla luodaan hyvinvointia meille kaikille.
***
Rehtori Sari Lindblomin puhe 27.3. Helsingin yliopiston vuosipäiväjuhlassa