Arvoisa herra kansleri, hyvät yliopistolaiset, kutsuvieraat ja yliopiston ystävät!
Vietämme yliopiston vuosipäiväjuhlaa hetkellä, jolloin Suomen suunta määritellään seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Kotimaan vilkas vaalikevät huipentuu tulevan sunnuntain äänestyspäivään.
Yhteiskunnallinen keskustelu on kiihtynyt eduskuntavaalien alla. Puolueiden keinot talouden, työllisyyden ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi kirvoittavat kiivaita puheenvuoroja puolesta ja vastaan. Myös yliopistolla on järjestetty lukuisia vaalipaneeleita ja puolueiden tilaisuuksia, joissa kansanedustajaehdokkaita on haastettu erityisesti tieteen ja koulutuksen tulevaisuudesta.
Kiistämätöntä on, että Suomi kohtaa ensi hallituskaudella samanaikaisesti sekä globaaleja että kotimaisia haasteita. Suomen menestyksen pullonkauloja ovat työvoiman määrän vähentyminen ja koulutustason junnaaminen paikallaan, sekä näistä seuraava työvoimapula ja viime vuosien alhainen tuottavuuskehitys. Taloutta on vaikea ennustaa ja varaudumme taantumaan. Päättäjät etsivät kuumeisesti ratkaisuja siihen, mihin meidän pitää yhteiskunnassa panostaa, jotta voimme kansakuntana uudistua ja kukoistaa.
***
Hyvät kuulijat,
Suomen menestys on perustunut ja perustuu tulevaisuudessakin korkeaan osaamiseen ja tutkimukseen. Me yliopistot olemme toivon tuojia ja yhteiskunnallisen muutoksen ajureita. Me koulutamme tulevaisuuden asiantuntijat ja tuotamme uuden tiedon, jolla yhteisiä haasteita ratkaistaan.
Olemme viimeisen vuoden aikana tehneet aktiivista vaikuttamistyötä yliopiston puolesta ja tavanneet paljon päättäjiä. On ilahduttavaa, että puoluekannasta riippumatta he jakavat käsityksemme osaamisen ja tutkimuksen ratkaisevasta merkityksestä maamme menestykselle.
Jotta voimme olla rakentamassa tätä menestystä, tarvitsemme neljä asiaa.
Korkeakoulujen aloituspaikkoja on lisättävä merkittävästi ja näitä aloituspaikkoja on rahoitettava täysimääräisesti ja pysyvästi. Uusia aloituspaikkoja tarvitaan erityisesti Uudellemaalle. Helsingissä lasten ja nuorten määrä kasvaa 25 000:lla vuoteen 2030 mennessä, mutta meiltä puuttuu tuhansia korkeakoulupaikkoja. Menetämme tämän vuoksi jatkuvasti nuoria sekä ulkomaille että muualle kotimaahan opiskelemaan. Samasta syystä emme saa houkuteltua lahjakkaita nuoria maailmalta riittävästi Suomeen opiskelemaan ja työskentelemään. Tähän tarvitaan korjausliike.
Toiseksi valtion tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalle lisäämä rahoitus on ohjattava tasapainoisesti. Ainakin puolet TKI-rahoituksesta tulisi ohjata julkisrahoitteiseen tutkimusvetoiseen kokonaisuuteen. Siihen kuuluvat muun muassa yliopistot ja ammattikorkeakoulut, Suomen Akatemia, sekä esimerkiksi yliopistoille suoraan ohjattava tuki niiden omaan innovaatiotoimintaan. Helsingin yliopistolla on potentiaalia ottaa entistä vahvempi rooli Suomen TKI-toiminnan edistäjänä ja on tärkeää, että saamme tähän myös tukea.
Kolmas asia on tarve uudistaa tutkimuslainsäädäntöä. Nyt meillä on erityisesti lääketieteelliseen tutkimukseen liittyvää lainsäädäntöä ja laintulkintaa, jotka hankaloittavat tarpeettomasti tutkimuksen tekemistä ja TKI-toimintaa.
Neljäntenä ja ehkä kaikkein tärkeimpänä tarvitsemme selvästi kunnianhimoisempaa otetta tiedepolitiikassa. Helsingin yliopiston tehtävänä on tähdätä huipulle ja tavoitella maailman parasta laatua tutkimuksessa. Jotta pärjäämme yhä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa, tarvitsemme apua valtiolta ja yhteiskunnalta. Tarvitsemme korkealaatuisia osaamiskeskittymiä ja keskittymistä laatuun.
Näillä eväillä voimme turvata sen, että Suomi on menestyvä ja hyvä maa tulevaisuudessakin.
***
Arvoisat kutsuvieraat,
Korkea osaaminen syntyy tutkimukseen perustuvasta laadukkaasta yliopisto-opetuksesta. Olemme tänä lukuvuonna viettäneet opetuksen juhlavuotta ja nostaneet yhteisössä esille yliopisto-opetuksen merkitystä ja keskustelleet sen tulevaisuudesta.
Vietämme myös yliopiston Opettajien akatemian 10-vuotisjuhlavuotta. Opettajien akatemia on omista opettajistamme koostuva monitieteinen verkosto, jonka jäsenillä on korkeatasoista pedagogista osaamista ja asiantuntijuutta omalla tieteenalallaan sekä koko yliopiston tasolla. Omalla esimerkillään ja osaamisellaan he innostavat laadukkaan opetuksen toteuttamiseen sekä kantavat siitä monella tavalla vastuuta.
Opetuksen ja opiskelun tavat ovat viime vuosina olleet muutoksessa peruskouluista yliopistoihin. Koronapandemia antoi lopullisen sysäyksen erityisesti digitaaliseen murrokseen, mutta olemme kohdanneet myös muita valtavia muutoksia. Ympäristön muutokset kuten ekologinen kestävyyskriisi, työn murros ja kehittyvät teknologiat haastavat aiemmat tapamme toimia. Olemme aidosti uuden äärellä, emmekä voi rakentaa tulevaisuutta peruutuspeiliin katsomalla.
Tarvitsemme uusia opetuksen ratkaisuja, jotka pohjautuvat tämänhetkiseen tutkimustietoon ja kokemuksiin yliopisto-opetuksesta ja oppimisesta. Opetuksen ratkaisujen kehittäminen edellyttävät luovuutta, yhteistyötä ja tilaa kokeiluille.
Opetuksen juhlavuoden yhtenä tavoitteena on päivittää yliopiston opetusfilosofia. Digitaalisuuden tuoma murros on konkretisoinut sen, mitä aiemmin ei tarvinnut erikseen sanoittaa: ihminen tarvitsee ihmistä oppiakseen ja kasvaakseen. Korkeakoulutuksen opetuksen tulevaisuus luodaan yhdessä tutkien ja pohtien sitä, mikä on mahdollista ja toivottavaa. Yhtä oikeaa tapaa opettaa tai oppia ei ole, vaan sivistys syntyy yhteisöissä ja kohtaamisissa. Tiedekunnat, koulutusohjelmat ja viime kädessä jokainen tutkija ja opettaja ovat tässä keskeisessä roolissa.
Tässä työssä meidän tulee myös kohdistaa katseemme myös Suomen ulkopuolelle. Yliopiston yhteistyö UNA Europa –verkostossa sekä virtuaalista oppimista kehittävä Global campus –hanke antavat mahdollisuuden löytää kansainvälisesti parhaita opetuksen käytäntöjä.
Entistä monimuotoisemmat opetuksen tavat lisäävät tarvetta ottaa huomioon erilaisten oppijoiden tarpeet. Opiskelijoiden ja opettajien hyvinvoinnista huolehtiminen murroksien keskellä on noussut entistä tärkeämmäksi. Avainasemassa ovat laadukas opetussuunnitelmatyö ja opetuksen kehittämistyö. Ne ovat keinoja huolehtia niin opiskelijoista kuin opettajistakin. Opetus kannattelee meitä kaikkia ja luo suunnitelmallisuutta ja rakennetta yliopistoyhteisön ydintehtäviin.
Tarve yliopistopedagogiselle osaamiselle on keskiössä, kun keskustelemme opetuksen tulevaisuudesta. Korkealaatuinen opetus syntyy vain huippututkimuksesta, johon meillä on oltava pitkäjänteinen rahoitus ja riittävät resurssit.
***
Hyvät kuulijat,
huippututkimuksesta syntyy korkealaatuista yliopisto-opetusta, mutta myös innovaatioita. Tieteellinen tutkimus on kaiken toimintamme ytimessä. Siitä syntyvät innovaatiot ovat yksi tapa lisätä tutkimuksen vaikuttavuutta. Me olemme monitieteinen yliopisto, jonka valttina on monen alan tutkijoiden yhteistyö ja tätä kautta syntyvät uudet yhteiskuntaa hyödyttävät avaukset. Kansainväliset strategiset kumppanuutemme muun muassa KU Leuvenin kanssa lujittavat asemaamme maailmanlaajuisesti arvostettuna ratkaisuiden kehittäjänä.
Olemme viime vuosina panostaneet merkittävästi yliopiston innovaatiotoiminnan kehittämiseen. Sen avulla opiskelijat ja tutkijat voivat kehittää yrittäjyystaitojaan ja yritysideoitaan matalalla kynnyksellä. Yliopiston tuella kaupallistetaan tutkimukseen pohjautuvia innovaatioita ja tuodaan ne laajalti yhteiskunnan käyttöön. Meillä on muun muassa 240 yhteistyöprojektia käynnissä yritysten kanssa ja teemme yli 100 keksintöilmoitusta vuosittain. Yrityshautomo-ohjelmiimme on osallistunut ensimmäisen vuoden aikana yli 100 yliopistolaista. Ohjelmien työlle keskeisiä ovat olleet yli 80 yritysmentoria, joiden vapaehtoinen työpanos on ollut korvaamatonta. Yhdessä olemme luoneet uusia yhteyksiä niin suomalaisten kuin kansainvälisten yritysten ja elinkeinoelämän kanssa.
Innovaatiot mielletään usein konkreettisiksi tuotteiksi tai patentoiduiksi malleiksi. Ne ovat myös paljon muuta: sosiaaliset innovaatiot tekevät yhteiskunnastamme paremman. Viime vuosien aikana esimerkiksi ruokakulttuurin tutkijamme ovat kehittäneet ilmastokestäviä vaihtoehtoja joukkoruokailuun. Lääketieteellisessä tiedekunnassa syntyy lähes joka viikko potilaiden hoitoa parantavia arjen innovaatioita yhteistyössä HUSin kanssa. Yrityshautomo-ohjelmissamme kehitetään parhaillaan innovaatioita erityisesti kestävyyden ja vastuullisuuden saralla. Kehitteillä on muun muassa ratkaisu muovijätteen hyödyntämiseksi fossiilisten polttoaineiden korvaajana, helposti käytettävä saasteiden mittaamisen menetelmä sekä puutuotteiden raaka-aineen alkuperän selvittävä sovellus.
Innovaatiot syntyvät vain tutkimukseen ja tieteeseen panostamalla. Tutkimukseen perustuvat innovaatiomme edistävät kestävää kasvua, tuovat työpaikkoja ja luovat parempaa yhteiskuntaa. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen määrää kasvattamalla luodaan hyvinvointia meille kaikille.
***
Arvoisa yleisö,
meillä yliopistoissa on aito halu palvella yhteiskuntaa. Korkeakoulutuksen ja tieteen tulevaisuuden turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta voimme elää tasa-arvoisessa ja hyvinvoivassa mahdollisuuksien yhteiskunnassa. Meidän on huolehdittava, että lapsillamme on myös tulevaisuudessa mahdollisuus kouluttautua niin pitkälle kuin haluavat. Koko koulutuspolun varhaiskasvatuksesta tohtoriksi asti on oltava kunnossa ja resurssit turvattu.
Meillä on kaikki avaimet käsissämme tehdä Suomesta elinvoimainen korkean osaamisen yhteiskunta. Yhdessä alumniemme ja sidosryhmiemme kanssa olemme vahva joukko puhumassa tieteen puolesta. Tarvitsemme poliittista yhteisymmärrystä ja tahtoa tehdä tarvittavat päätökset tutkimuksen ja tieteen resurssien vakauttamiseksi. Meillä yliopistoissa on ratkaisut ja ratkaisijat tulevaisuuden haasteisiin.
Hyvää vuosipäiväjuhlaa!