Ilmastokriisin vaikutukset ihmisen ja muun elonkirjon elämään olivat konkreettisesti läsnä menneenä kesänä. Kesäkuu oli Suomen mittaushistorian kuumin, Japanissa ja Euroopassa kuoli tulvien takia satoja ihmisiä ja kuumuus tuhosi elämän edellytyksiä eri puolilla maapalloa.
Ilmastonmuutos ja siihen yhdistyvä luontokato ovat paha pari: kaksi osapuolta, jotka ruokkivat toisiaan.
– Paha pari vaikuttaa myös elonkirjon ja ihmisen yhteiseen terveyteen, one healthiin. Koronakriisi on esimerkki yhteisen terveytemme järkkymisestä. Olemme kaikki yhtä eikä meillä ole aikaa kinasteluun, sanoo rehtori Jari Niemelä.
Niemelä toteaa, että niin ilmastokriisin, luontokadon kuin pandemioiden ratkaisemiseen tarvitaan tiedettä ja tutkimukseen pohjautuvaa koulutusta.
– Tieteen voima on koskettanut henkilökohtaisesti meistä suurinta osaa kuluvana vuonna. Koronaviruksen lääkehoitoja, diagnostiikkaa ja rokotteita on kehitetty myös Helsingin yliopistossa. Koronalla on mittavia terveydellisiä, sosiaalisia, psykologisia ja taloudellisia seurauksia, joita tiede auttaa ymmärtämään, hän sanoo.
Niemelä muistuttaa, että huippututkimus tarvitsee riittävästi rahoitusta.
– Kukaan meistä ei osaa ennustaa, millainen tutkimus on yhteiskunnalle hyödyllistä tulevaisuudessa. Uteliaisuuteen perustuvan, monitieteisen tutkimuksen rahoittaminen on osa maamme huoltovarmuutta. Tutkimus-, kehitys ja innovaatiorahoituksen tason nostaminen on tae sille, että pärjäämme kansakuntana myös tulevina aikoina, hän sanoo.
Korkeakoulutus saavutettavammaksi konkreettisin toimin
Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi kesällä laajan selvityksen “Kohti saavutettavampaa korkeakoulutusta ja korkeakoulua”. Jari Niemelä totea, että saavutettavuuden parantamisessa ja moninaisemman yhteisön luomisessa ensimmäinen askel on tietoisuuden lisääminen.
– Yliopistossamme tehdään aktiivisesti työtä, jotta kulttuurinen tietoisuus edistyisi. Tänä syksynä yliopistossamme alkavat erityisesti opettajille ja tutkijoille suunnatut inkluusiokoulutukset, jotka antavat työkaluja huomioimaan työssä ja opiskelussa muun muassa ihmisten kulttuuritaustan, kielen, sukupuolen, luokkataustan ja toimintakyvyn, kertoo Niemelä.
Korkeakoulutuksen alueellisen saavutettavuuden näkökulmasta uusia opiskelupaikkoja on rehtori Niemelän mukaan syytä kohdentaa maakuntiin samassa suhteessa kuin niissä suoritetaan ylioppilastutkintoja.
– Maamme ylioppilastutkinnoista noin kolmannes suoritetaan Uudellamaalla, mutta yliopistojen aloituspaikoista vain 29 prosenttia on täällä. Maakunnan aloituspaikkamäärää on syytä nostaa selvästi, hän toteaa.
Rehtori Jari Niemelän puhe lukuvuoden avajaisissa 6.9.2021
Helsingin yliopiston dosenttiyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Hoffrénin puhe lukuvuoden avajaisissa 6.9.2021
Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Jessika Isomeren puhe lukuvuoden avajaisissa 6.9.2021