Idea ei ole keksintö. Idea on keksinnölle välttämätön, juuret ja itu, joiden päällä keksintö seisoo. Ideat tarvitsevat syntyäkseen maailmankuvaa ja usein niiden törmäytystä. Kokonaiskuviin tarvitaan tiedettä.
Keksintö on parhaimmillaan tuottavaa liiketoimintaa, joka on jotakin täysin uutta ja ei itsestään selvää. Se voi olla teknologinen ratkaisu, se voi hyödyntää olemassa olevaa teknologiaa tai toimintatapaa uudella tavalla tai jotain vielä aivan muuta. Keksinnöt pitävät sisällään valtavan määrän paitsi työtä, intohimoa ja uskoa, myös osaamista, kokeilemista ja tutkimista. Tähän tarvitaan tiedettä ja tieteen keinoja.
Nyhtökaura syntyi, kun huoli maapallosta, soveltavan tieteen löydökset, tutkijakoulutuksen tuottama ongelmanratkaisukyky, kokemus teollisuudesta ja design-ajattelu törmäytettiin. Soveltavan tieteen löydökset mahdollisti edelleen perustutkimuksen tuottama tieto lainalaisuuksista, joita yhdistelemällä keksintö syntyi. Niin ikään huolen maapallosta piirtää pitkäjänteinen tutkimustieto, jota voidaan saattaa amatöörien tietoisuuteen, kun yhteiskunnassa on ihmisiä, joiden tehtävänä on ajatella, tuottaa tietoa ja syntetisoida näitä.
Nyhtökaura kasvaa ja elää, koska meillä on ollut ja on mahdollisuus palkata tiimiimme maistereita ja tohtoreita. Tarvittiin, ja tarvitaan yhä myös hedelmällistä yhteistyötä yliopistojen ja eri alojen osaajien kanssa. Näitä ei olisi ilman ajassaan kiinni olevaa tutkimusta.
Innovoiva yhteiskunta perustuu tieteelle. On uskallettava resursoida ajatteluun, jos aiomme pysyä innovoivana kansakuntana. Seuraan huolissani yhä sirpaleisemman maailman sirpaloittavan myös pitkäjänteisyyttä vaativaa tutkimusta projekteiksi ja uuvuttavaksi kilpailuksi niiden rahoituksesta. Yhteiskunnalla on oltava varaa ylläpitää tutkimusryhmiä ja tieteilijöitä, jotka pystyvät tekemään elämäntyönsä tietyn alan parissa ja kantamaan vastuuta isojen kuvien luomisesta, niiden opponoinnista ja syventämisestä tieteen keinoin. Kenelle tulevaisuudessa soitamme, kun tarvitsemme asiantuntijaa haastateltavaksi, esiintyjäksi tai sparraajaksi, jos tutkimus ja mahdollisuus ajatteluun särjetään?
Keksinnöt tarvitsevat kerrostunutta tietoa ja kokonaiskuvan ymmärrystä, joita tiede valmistaa. Tuottavia keksintöjä ei synny ilman tiedettä.
Reetta Kivelä on elintarviketieteiden tohtori ja nyhtökauran toinen kehittäjä. Helsingin yliopiston alumniyhdistys valitsi hänet Helsingin yliopiston Vuoden Alumniksi 2018.
Tieteen puolustajat –kirjoitussarjassa ihmiset kuvailevat tutkimuksen ja siihen perustuvan opetuksen merkitystä omasta näkökulmastaan. Tutustu muihin kirjoituksiin Siksitiede-sivulla (skrollaa alas).