-Viime vuosina on toistuvasti kiinnitetty huomiota opiskeluaikojen pituuteen. Tehokkuuden lisääminen on hyvä asia, mutta on aiheellista muistaa myös ihmiseksi kasvamisen kokonaisuus ja antaa sillekin tilaa, presidentti Halonen totesi.
Elinikäinen oppiminen on nykyaikaisen, nopeasti muuttuvan yhteiskunnan vaatimus. Se koskee koko yhteiskuntaa.
-Periaate on jo yleisesti hyväksytty, mutta sen toteutuminen käytännössä kohtaa vielä esteitä. Työelämän muuttuneisiin vaatimuksiin vastataan viiveellä – useimmiten ihmiselle tarjotaan uutta koulutusta vasta työttömyyden tai sen välittömän uhan kohdatessa. Tilanteen ennakointi olisi luonnollisesti kaikille osapuolille edullisinta.
Yliopistojen riittävän perusrahoituksen takaaminen ehdottoman tärkeää
Yliopistoille lailla annetut tehtävät eivät toteudu ilman riittäviä taloudellisia resursseja.
-Toivon, että eduskunnan varsin yksimieliset kannanotot koulutuksen ja elinikäisen oppimisen merkityksestä näkyvät jo seuraavassa budjetissa. Yliopistojen riittävän perusrahoituksen takaaminen on ehdottoman tärkeää vapaan tutkimuksen sekä tieteellisen että taiteellisen sivistyksen turvaamiseksi, presidentti Tarja Halonen totesi.
-En mitenkään halua aliarvioida muun – enemmän kilpailun varassa olevan rahoituksen merkitystä – mutta liian paljon sen varaan laskeminen horjuttaa pitkäjänteisen tiedepolitiikan vaikutusta. Uskon, että meidän monien kokemus kertoo sen vaativan myös yllättävän paljon aikaa, joka on sitten pois muusta työstä.
-Yliopiston taloudellisesti vakaa asema on myös opiskelijan turva. Oppimisen kehittäminen ja laadukas opettaminen ovat meidän eväämme seuraavalle sukupolvelle. Suomalaisen perusopetuksen kansainvälinen maine on tällä hetkellä hyvä, ja sen säilyttäminen on ensiarvoisen tärkeää, mutta meillä on myös paljon kehitettävää. Ylimieliseen itsetyytyväisyyteen ei todellakaan pidä langeta, Halonen sanoi.
Tilaisuudessa pidetyt puheet:
Presidentti Halosen puhe kokonaisuudessaan
Rehtori Jukka Kolan puhe