Rehtori Jukka Kolan puhe Helsingin yliopiston vuosipäiväjuhlassa 26.3.2018

Rehtori Jukka Kolan avauspuhe Helsingin yliopiston vuosipäiväjuhlassa 26.3.2018.

Arvoisa presidentti Halonen, your excellencies, herra kansleri. Hyvä yliopistoväki, arvoisat alumnit ja yliopistomme ystävät;  mina damer och herrar, ladies and gentlemen. Hyvää vuosipäivän juhlaa. Helsingin yliopisto täyttää tänään 378 vuotta.

Olemme saaneet nauttia lumisesta talvesta. Lapset ja aikuiset ovat päässeet etelässäkin hiihtämään, luistelemaan ja pulkkamäkeen.

Kun nyt kasvavat päiväkoti-ikäiset lapset ovat vanhoja, he saattavat muistella näitä aikoja kaiholla. He voivat elää hyvin toisenlaisessa todellisuudessa. Ilmaston lämmetessä luminen vuodenaika lyhenee. Talvilämpötilat kohoavat ja talviset sateet lisääntyvät. Myrskyisät tuulet saattavat lisääntyä rannikolla ja sisämaassakin. Talvista tulee pilvisempiä, aurinko paistaa harvemmin. Itämeren jääpeite supistuu ja ohenee. Meillä siis onkin monen kuukauden marraskuu!

Ilmaston muuttumisen lisäksi maailmalla on pulaa ruoasta ja puhtaasta vedestä, ilma saastuu, biodiversiteetti kärsii, ympäristö kemikalisoituu ja epidemiat globaalistuvat.  Ympäri maailmaa etsitään kuumeisesti ratkaisuja näihin viheliäisiin ongelmiin.

Työtä tehdään kaikilla tasoilla: kaupungeissa ja maaseudulla, yrityksissä, kansallisesti, kansainvälisissä neuvotteluissa, järjestöissä.

Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen voi alkaa Juupajoelta, Hyytiälästä. Siellä sijaitsee maailman paras ekosysteemin ja ilmakehän vuorovaikutuksia mittaava tutkimusasema. Akateemikko Markku Kulmala ja muut maailman johtavat ilmakehätutkijat tuottavat tutkimusasemalla mitattavasta, yli tuhannen muuttujan datasta jatkuvasti uutta tietoa koskien ilmakehän pienhiukkasia, hiilenkiertoa ja metsiä.

Tällä hetkellä ilmastonmuutokseen liittyvistä malleista puuttuu riittävä havaintomateriaali. Siksi seuraava tavoite on pystyttää globaalisti jopa 1 000 samanlaista tutkimusasemaa ja ryhtyä tuottamaan monipuolista mittausta ja riittävän pitkäaikaista mittausdataa ympäri maailman. Silloin pystyttäisiin ymmärtämään, miten ilmaston lämpenemiseen voidaan vaikuttaa. Tällä hetkellä tutkimusasemia on neljä Suomessa, yksi Virossa ja yksi Kiinassa. Neuvottelut kymmenistä uusista asemista ympäri maailmaa etenevät.

Helsingin yliopistossa tehtävä ilma­kehä­tutkimus on maailmanlaajuisesti huipputasoista ja johtaa alansa tutkimusta. Ja tämä tutkimus saattaa tarjota keinot pysäyttää ilmaston lämpeneminen. Tämä on meidän tehtävämme: synnyttää tutkimuksen avulla uutta, luotettavaa tietoa ja ratkaisuja, joilla voi olla merkitystä koko planeetan tulevaisuudelle. Tähän tarvitaan monitieteistä tutkimusta sekä kansainvälisiä tutkimusryhmiä, joihin kootaan maailmaan parhaat tutkijat omilta aloiltaan.

---

Meillä on monia syitä olla ylpeä yliopistostamme ja täällä tehtävästä tutkimuksesta. Kuulumme parhaaseen prosenttiin maailman monitieteisten yliopistojen joukossa.

Helsingin yliopistossa tehtävän tutkimuksen ansiosta syövän syntymekanismeja ymmärretään paremmin kuin koskaan. Kansainvälinen huippututkimuksemme yhdistettynä Helsingin Biopankin tarjoamiin mahdollisuuksiin tekee yliopistostamme poikkeuksellisen tutkimusympäristön, jonka avulla on mahdollista löytää ennennäkemättömiä ratkaisuja syövän hoitamiseen.

Tiukasti kilpaillussa EU:n tutkimusneuvoston ERC-rahoituksessa olemme pärjänneet hyvin. Pohjoismaisista yliopistoista ainoastaan Kööpenhamina on saanut rahoitusta meitä enemmän. Rahoitus on jakautunut monelle eri tutkimusalalle, mikä osoittaa että meillä tehdään huippututkimusta laajalla rintamalla.

Keskustakampuksemme humanis-yhteiskuntatieteelliset alat alkoivat saada korkealaatuisinta EU- ja kansainvälistä rahoitusta, kunhan vaan alkoivat sitä hakea, yliopistopalveluiden tutkimuspalveluiden tuella ja avulla: vuonna 2014 näillä aloilla oli kaksi ERC:tä, kun niitä nyt on kaksitoista.

Suomessa on ollut viime aikoina paljon puhetta ja huolta akateemisesta aivoviennistä ja siitä, miten akateeminen tutkimus on vaikeutunut. Esimerkkejä löytyy myös vastakkaisesta liikkeestä: yksi ERC-rahoituksen saajista, Maria Lasonen-Aarnio on tehnyt perustutkintonsa Helsingin yliopistossa ja jatko-opintonsa sekä akateemisen uransa ulkomailla, Oxfordin ja Michiganin yliopistoissa. Nyt ERC-rahoituksen myötä hän palaa Helsingin yliopistoon kehittämään uutta lähestymistapaa epistemologiassa. Olemme filosofian tieteenalalla maailman huippua, 50 parhaan joukossa, kansainvälisessä vertailussa, ja se houkuttelee tänne osaajia.

Humanistis-yhteiskunnalliselta tutkimusalalta mainittakoon myös, että meillä teologit ovat tehneet historiaa ja saaneet jopa TEKES-rahoitusta! Professori Anne-Birgitta Pessin johtamassa CoPassion-hankkeessa selvitettiin myötätunnon yhteyttä työyhteisöjen hyvinvointiin ja merkityksellisyyden kokemukseen työelämässä.

Helsingin yliopisto kouluttaa maailman parhaita opettajia. Perustimme ensimmäisenä suomalaisena yliopistona oman tiedekunnan kasvatustieteille, ja tutkimukseen pohjautuva opettajankoulutuksemme on maailman sadan parhaan joukossa. Parhaillaan kehitämme Growing Mind –hankkeessa tulevaisuuden oppimista ja digitalisaatiota kouluissa. Hankkeessa työskennellään Helsingin kaupungin koulujen kanssa ja levitetään tuloksia valtakunnallisesti.  Tavoitteena on kehittää teknologisesti ja pedagogisesti korkeatasoisia älykouluja. Luomme näin jatkoa suomalaisen koulutuksen suurelle kansainväliselle menestystarinalle.

---

Opetus on keskeinen osa akateemista osaamista siinä missä tutkimuskin. Haluamme panostaa jatkossakin vahvasti oppimisen kehittämiseen ja annamme arvon opettajillemme. Tänä vuonna täyttää viisi vuotta Opettajien akatemia, joka on Suomessa ainutlaatuinen huippuopettajien verkosto.

Kuten tiedätte, periaatteenamme on, että jokainen yliopiston opettaja on tutkija ja jokainen tutkija opettaa.

Opetuksemme perustuu siis kansainvälisessä ympäristössä tehtävään, nykyään yhä monitieteisempään tutkimukseen.

Osa akateemista yhteisöä on suuressa määrin myös Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, joka perustettiin vuonna 1868. HYY juhlii siis tänä vuonna 150 vuotista taivaltaan opiskelijoiden aseman parantajana. Onnittelut HYYlle!

---

Suomessa pystytään ratkomaan globaaleja ongelmia, koska olemme monessa mielessä maailman paras maa: meidät on juuri valittu YK:n toimesta maailman onnellisimmaksi maaksi. Olemme maailman vakain ja turvallisin maa. Meillä on maailman paras hallinto. Olemme maailman kolmanneksi vaurain maa. Meillä on maailmassa eniten henkilökohtaista vapautta ja valinnan vapautta. Suomalaiset ovat eurooppalaisista toiseksi tyytyväisimpiä elämäänsä.

Helsingin yliopisto on vuodesta 1640 vaikuttanut vahvasti tämän menestystarinan syntymiseen.

Perustamisen aikoihin yliopisto oli pieni ja vaatimaton akateeminen yhteisö, joka koostui 11 professuurista ja 250 opiskelijasta. 1800-luvulla yliopistosta tuli kansallisen heräämisen keskus. Täällä syntyivät niin Suomen identiteetti, historia, kieli ja kulttuuri kuin myös Maamme-laulu ja Suomen lippu.

Tänä päivänä Helsingin yliopistossa tehdään uraauurtavaa monitieteistä tutkimusta 11 tiedekunnassa. Professoreita on 600, työntekijöitä kaikkiaan yli 7 000. Opiskelijoita on yli 30 000. Meiltä valmistuu vuosittain noin 6 000 opiskelijaa, esimerkiksi 500 opettajaa. Tämä tarkoittaa että meiltä valmistuu reilut 10 maisteria joka arkipäivä työelämään.

Helsingin yliopisto on kautta historiansa ollut keskeinen vaikuttaja maamme sivistyksen ja hyvinvoinnin rakentamisessa. Maailman parhaana pidetyn koulujärjestelmän ja terveydenhuollon juuret löytyvät yliopistostamme. Nyt kehitämme itseämme yhä kansainvälisemmäksi niin tutkimuksessa kuin opetuksessakin. Rakennamme kansainvälisiä tutkimuskeskuksia ja luomme kumppanuuksia aloille, jotka ovat tärkeitä globaalien haasteiden ratkaisemiseksi. Houkuttelemme osaajia. Suomen molekyylilääketieteen instituutin johtajaksi Harvardista Helsingin yliopistolle rekrytoitu Mark Daly sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa: En tullut tänne pienten mahdollisuuksien takia, vaan suurten. Dalyn sanat on hyvä pitää mielessä, kun mietimme mikä voisi olla oma globaali roolimme tulevaisuuden haasteiden ratkojana.

---

Vahvasti kansainvälisyyttä painottavat tavoitteemme tarvitsevat tuekseen tieteen ja tutkimuksen arvon ymmärtävän kotikentän. Vientiteollisuudessa ymmärretään, että kun rakennetaan vahvoja vientituotteita, kotimarkkinoiden täytyy olla kunnossa. Tämä pätee myös tieteeseen ja tutkimukseen sekä koulutukseen laajemmin.

Tällä hetkellä olemme huolestuttavassa kierteessä, jossa tieteeseen ja tutkimukseen kohdistettujen eurojen määrä on jatkuvassa laskussa.  Hannu Vartiaisen ja Allan Seurin Talouspolitiikan arviointineuvostolle tekemien laskelmien mukaan yliopistojen rahoitus on merkittävästi supistunut yliopistolain säätämisen jälkeen. Erityisesti yliopistojen perusrahoitus on laskussa.  Vartiaisen ja Seurin tekemien laskelmien mukaan yliopistojen reaalisen perusrahoituksen osalta ollaan alemmalla tasolla kuin vuonna 2002.

Kuitenkin huippututkimusta ja siitä johdettavia kaupallisia sovelluksia syntyy luottamalla vapaaseen tieteelliseen tutkimukseen, jossa tutkija on keskiössä tutkimushankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa.

Huolestuttavaa on myös osaamis- ja koulutustasomme kehitys. Suomi on ainoa maa Euroopassa, jossa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä ei ole kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana. Olemme menettäneet asemamme korkeimmin koulutettuna maana Euroopassa ja OECD:ssa. Osaamisemme pohja uhkaa murentua.  On toiveajattelua ajatella, että menneisyys kannattelisi meitä myös tulevina aikoina.

Opetus- ja kulttuuriministeriön visiossa vuodelle 2030 tärkeänä tavoitteena onkin nostaa korkeakoulutettujen osuus nykyisestä noin 40 prosentista 50 prosenttiin. Mutta se ei onnistu ilman selvää lisärahoitusta uusiin aloituspaikkoihin. Koulutustason lisäksi on syytä pitää huoli koulutuksen - opetuksen ja oppimisen - laadusta.

Sekä yliopistojen perusrahoituksen korjaamiseen, henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointiin että osaamistason laskuun on mahdollista reagoida, jos asia nähdään kansallisesti tärkeäksi. Ainakin Ruotsi, Hollanti ja Saksa ovat nähneet sen tärkeäksi ja tehneet isot panostukset yliopistoihin. Haluamme avata keskustelun päättäjien kanssa jo nyt, hyvissä ajoin ennen seuraavia eduskuntavaaleja siitä, mitä tälle asialle Suomessa tehdään. Viestimme on, että koulutukseen ja tutkimukseen panostaminen on nähtävä investointina tulevaisuuteen. Työ vaatii tuekseen yli hallituskausien jatkuvan kansallisen konsensuksen. Edes seuraavia vaaleja ei tarvitse odottaa: istuva hallitus voi palauttaa yliopistoindeksin vuodelle 2019.

Vaikuttamista tulee tehdä myös europarlamenttivaaleja ja Suomen EU-puheenjohtajakautta varten, sillä EU:n tutkimusrahoitus (FP9) on valinkauhassa myös.

Tarvitaan konkreettisia toimia, jotta yllä kuvattu heikentyvien resurssien kautta tapahtuva osaamistason lasku saadaan kurottua umpeen. Meillä on kansakuntana takanamme satoja vuosia koulutukseen ja osaamiseen panostamista. Se on suomalaisen menestystarinan ytimessä. Myös tuleva menestyksemme yhä kansainvälistyvässä maailmassa on riippuvainen tieteen, tutkimuksen, osaamisen ja kouluttautumisen arvostamisesta. Laatu ratkaisee.

Näillä sanoilla, toivotan Helsingin yliopistolle ja teille kaikille Helsingin yliopiston ystäville hyvää vuosipäivää.

Presidentti Tarja Halosen puhe vuosipäiväjuhlassa 26.3.2018

Lue lisää aiheesta: Korkeakoulu- & tiedepolitiikka