OECD:n lokakuussa 2022 julkaiseman raportin mukaan suomalaisten nuorten aikuisten koulutustaso on pudonnut keskitason alapuolelle. Nuorissa, eli 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä korkeasti koulutettujen osuus on meillä selvästi OECD-tason alapuolella, Chilen ja Turkin välissä. Tiedekulman päättäjäpaneelissa kansanedustajat Saara Hyrkkö (vihr.), Hanna Kosonen (kesk.), Matias Mäkynen (sd.), Sakari Puisto (ps.) ja Paula Risikko (kok.) pohtivat keinoja suomalaisten koulutustason nostamiseen. Keskustelun juonsi toimittaja Elina Lappalainen.
Korkeakoulujen aloituspaikkoja on panelistien mukaan lisättävä, mikä ei kuitenkaan yksin riitä osaamistason nostamiseksi. Nuorten hyvinvointiin ja mielenterveyteen sekä peruskoulutuksen laatuun on kiinnitettävä huomiota. Koulutuksen läpäisyn kannalta on tärkeää panostaa myös esimerkiksi opintojen ohjaamiseen. Peruskoulutuksen laatuun satsaaminen näkyy myöhemmin myös korkeakoulutuksessa.
- Koko koulutuspolku pitää läpivalaista, totesi Paula Risikko.
Panelistit olivat yksimielisiä siitä, että tulevalla hallituksella on iso vastuu suomalaisten koulutustason nostamisesta. Kansanedustajien mukaan osaaminen luo pohjan hyvinvoinnille, työllisyydelle ja valtiontaloudelle.
- Osaamisvajetta ei korjata leikkaamalla. Panostukset tutkimukseen, kehitykseen ja koulutukseen on nähtävä julkisina investointeina, jotka vievät yhteiskuntaa eteenpäin, totesi Matias Mäkynen.
Kaikki panelistit kannattivatkin Helsingin yliopiston hallitusohjelmatavoitteissaan ehdottamaa pitkäaikaista, yli hallituskausien ulottuvaa rahoitussuunnitelmaa, jolla rahoitetaan tutkintotavoitteiden määrän nostaminen ja aloituspaikkojen lisääminen. Rahan lisäksi pitää satsata yliopistokoulutuksen laatuun.
Helsingin yliopisto tavoittelee aloituspaikkojen määrän lisäämistä ja tutkintotavoitteiden kasvattamista erityisesti Uudenmaan korkeakouluissa.
- On tärkeää korkeakoulujen autonomiaa kunnioittaen varmistaa, että aloituspaikat syntyvät niille alueille ja aloille, jotka kiinnostavat nuoria ja joissa niitä tarvitaan. Samalla pitää varmistaa rahoituksen riittävyys niin, ettei tingitä koulutuksen laadusta, pohti Saara Hyrkkö.
Yksikään panelisteista ei kannattanut toisen korkeakoulututkinnon maksullisuutta.
- Suomalaisen korkeakoulujärjestelmän yksi vahvuuksista kansainvälisesti on jousto. On mahdollista kulkea läpi erilaisia polkuja. Tästä kannattaa pitää kiinni, totesi Sakari Puisto.
Koulutuspolitiikan lisäksi paneelissa pohdittiin sitä, kuinka edistämme tieteen korkeaa tasoa ja vahvistamme tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa.
Kansainvälinen huippututkimus vaatii vahvan rahoituksen perustan. Helsingin yliopiston näkemyksen mukaan tieteen rahoitusta pitää suunnata laadun perusteella ja tukea tieteellisesti vahvoja yksiköitä kansainvälisessä kilpailussa.
Kaikki panelistit suhtautuivat positiivisesti yliopistojen autonomian vahvistamiseen pääomittamalla. Samalla yliopistojen perusrahoitusta on nostettava.
- Rahoituksen on oltava pitkäjänteistä ja ennakoitavaa, jolloin henkilöstöä pystytään vakinaistamaan ja tutkijan urasta tulee houkuttelevampaa, sanoi Matias Mäkynen.
- Korkeakoulujen pitäisi olla vahvemmassa yhteistyössä yritysten kanssa, jolloin myös sitä kautta tulisi rahoitusta, totesi Hanna Kosonen.
T&K-rahoituslaki vuosille 2024–2030 tähtää valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen sekä sen ennakoitavuuden ja pitkäjänteisyyden kasvattamiseen. Kaikki eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet T&K-rahoituslain mukaisiin julkisen rahoituksen lisäyksiin. Samaan aikaan myös yksityisiä TKI-investointeja on lisättävä.
Yliopistojen perusrahoituksen ja -tutkimuksen tukemisen ohella kaikki panelistit suhtautuivat positiivisesti myös tieteen kaupallistamisen edistämiseen. Innovaatioiden, yrittäjyyden ja yritysyhteistyön kehitys on tärkeää myös Helsingin yliopiston strategiassa, ja yliopisto on tehnyt miljoonaluokan panostuksia innovaatioihin, yrittäjyyteen ja yritysyhteistyöhön.
- Innovatiiviset työelämän ja yliopistojen väliset yhteistyökuviot hyödyttävät kaikkia. Tiede elämän käyttöön, kiteytti Paula Risikko.
Tiedekulman päättäjäpaneeli oli osa Helsingin yliopiston Thinkfest Päättäjäfoorumia. Thinkfest Päättäjäfoorumilla pureuduttiin tänä vuonna seuraavan hallituksen työlistaan ja pohdittiin, millaisia päätöksiä tarvittaisiin osaamisen, tutkimuksen ja TKI-toiminnan tukemiseksi. Tilaisuuteen oli kutsuttu yliopiston sidosryhmiä pyöreän pöydän keskusteluihin.