Ilmainen tieto tuottaa

Uusin tieteen ihanne on avoimuus. Väitetään, että mahdollisimman suuri avoimuus on sekä tieteellisesti että kaupallisesti hyödyllistä. Arvokkaat tutkimustulokset menetelmineen kaikkineen halutaan vapaasti julki sellaisessa muodossa, että niitä on helppo löytää ja hyödyntää.

Tätä ajaa , joka haluaa Suomen lajinsa huipulle vuoteen 2017 mennessä. Hankkeen tuoreen selvityksen mukaan Helsingin yliopisto on toimintakulttuuriltaan Suomen avoimin korkeakoulu.

Yliopiston kansleri tukee lämpimästi tämänkaltaista ajattelua:

– Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat tieteen sydämessä.

Tieteessä osa tiedosta ja tutkimustuloksista on rahan takana. Osaa ilmaisista lounaista kahlitsevat patentit ja kaupalliset rajoitukset, osaa taas jarruttavat esimerkiksi tutkimusten maksulliset julkaisukanavat. Helsingin yliopistolla vieraillut EU:n tutkimuksen, tieteen ja innovaatioiden komissaari puhuu voimakkaasti vapaan ja ilmaisen tiedon puolesta. Esimerkkinä avoimuuden kertautuvista tuotoista hän mainitsee ihmisen genomin julkistuksen. Kun tieto tuli julkiseksi ja vapaasti hyödynnettäväksi, se tuotti suunnattomia taloudellisia hyötyjä monille tahoille.

Korkeakouluille ja tutkijoille pelkkä tiededatan sysääminen verkkoon ei riitä. Viisaus on löydettävä ja ymmärrettävä ja pystyttävä hyödyntämään. Netissä oleva bittimassa kaksinkertaistuu nykyisin joka toinen vuosi eli tieteen kultaiset tiedonjyvät hukkuvat helposti akanavuoren alle.

Thomas Wilhelmsson muistuttaa myös, ettei avoimuus ole ilmaista. Yliopistoille tiedon tarjoaminen ymmärrettävässä muodossa ja järjestelmien ylläpitäminen maksavat yhä enemmän.

Tieteen avoimuutta pohdittiin Helsingin yliopistolla järjestetyssä 31. elokuuta. Tapahtuman järjestivät Helsingin yliopisto, Euroopan komission Suomen-edustusto, opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Akatemia, työ- ja elinkeinoministeriö, Tekes ja Suomen yliopistot UNIFI ry.