Eurovaalien äänestysprosentti ei ole perinteisesti mairitellut. Tänä keväänä riskinä on myös vaaliähky: kuukausien eduskuntavaalipöhinän jälkeen energia ei välttämättä enää riitä eurovaaleihin. Lisäksi niin puolueet kuin mediakin ovat keskittäneet voimavaransa pääosin eduskuntavaaleihin. Kuitenkin myös EU-tasolla tapahtuu tänä vuonna paljon. Suomen EU-puheenjohtajuuskausi alkaa heinäkuussa ja uuden europarlamentin valinnan ansiosta keskusteluun on mahdollista nostaa tärkeitä aiheita, kuten koulutus ja tieteen asema.
Opiskelijaliike ajaa eurovaaleissa koulutuksen saavutettavuutta. Meidän mielestämme koulutuksen on oltava saavutettavaa kaikille sosioekonomiseen taustaan tai varallisuuteen katsomatta. Opiskeluun, työntekoon ja matkailuun liittyvää liikkuvuutta tulee EU:n sisällä helpottaa. EU:n on turvattava kansalaisyhteiskunta, jossa myös nuorilla ja aliedustetuilla ryhmillä on aito mahdollisuus vaikuttaa paikalliselta tasolta unionin tasolle. Edustuksellinen demokratia on nostettava vahvemmin esiin EU:n poliittisessa toiminnassa. Europarlamentti on unionin ainoa suorilla vaaleilla valittava toimielin - sen valtaa EU:n päätöksenteossa tulee lisätä.
Eurovaalien olisi syytä kiinnostaa meitä kaikkia - päätetäänhän EU-tasolla paljon Suomeakin koskevia asioita. Viime eurovaaleissa 2014 suomalaisnuorten äänestysprosentti oli kuitenkin vaivaiset kymmenen: 90 % 18-24 –vuotiasta ei äänestänyt europarlamenttiin edes Aku Ankkaa. Sen sijaan Ruotsissa 66 % nuorista kävi antamassa äänensä. Miksi me suomalaiset nuoret emme sitten äänestä?
Kyse ei ole siitä, ettemmekö kokisi EU:ta omaksemme. Päinvastoin: Eurooppanuorten selvityksen mukaan suomalaisista nuorista 81 % pitää EU-jäsenyyttä hyvänä asiana. Nuoret identifioituvat eurooppalaisiksi, eikä se ole ihme. Sukupolvemme on kasvanut alati kansainvälistyvämpään maailmaan, jossa internetin kehityksen vaikutuksesta maantieteelliset etäisyydet ovat menettäneet merkityksensä.
Äänestääkseen nuoret tarvitsevat kuitenkin tietoa. Europarlamentista olisi syytä uutisoida enemmän, tasaisemmin ja myös positiiviset asiat huomioiden. Tällä hetkellä parlamentin toimintaa koskeva uutisointi keskittyy usein vain negatiivisiin asioihin - eli EU:n asettamiin kieltoihin. Uutisoinnin tulisi olla myös reaktiivisempaa ja ajankohtaisempaa - tiedon välittäminen käytännössä jo päätetyistä asioista ei riitä.
Myös eurovaaleista ja vaikutusmahdollisuuksista EU:ssa olisi syytä kirjoittaa enemmän. Jos nuoret kokevat äänensä merkityksettömäksi ja vaikutusmahdollisuutensa olemattomiksi, ei ole ihme, ettei heitä ei näy uurnilla. Julkisessa keskustelussa olisi tuotava esille myös se, mitä tarjottavaa EU:lla on nuorille. Tietävätkö nuoret millaisia mahdollisuuksia esimerkiksi Erasmus-ohjelma tarjoaa?
Haastankin teidät kirjoittamaan ja puhumaan EU:sta ja eurovaaleista. Nostakaa keskusteluun se, mitä EU tarjoaa, miten EU:n päätökset näkyvät Suomessa ja miten suomalainen nuori voi vaikuttaa. Pidetään huoli siitä, että nuoret tietävät, että äänestämisellä on näissäkin vaaleissa väliä!
Linda-Liisa Kelokari on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan HYYn hallituksen jäsen
Kirjoitussarjassa ihmiset kuvailevat EU-politiikan merkitystä omasta näkökulmastaan. Tutustu muihin kirjoituksiin Siksitiede-sivulla (skrollaa alas).