Viime vuosina tehdyt rahoitusleikkaukset rapauttavat yliopistojen toimintamahdollisuuksia ja vaarantavat kyvyn tuottaa sivistystä ja hyvinvointia.
-Suomen tavoite nostaa tutkimuksen voimavarat neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta on kannatettava. Toteutuessaan tuo taso parantaa suomalaisten yliopistojen kansainvälistä kilpailuasemaa ja kykyä tuottaa asiantuntemusta hyvinvoinnin rakentamiseksi, Helsingin yliopiston rehtori Jari Niemelä totesi yliopiston 379. vuosipäivän puheessa.
Yliopistoyhteisössä odotetaan, mitä rahoitukselle tapahtuu vaalien jälkeen.
-Viestimme tuleville päättäjille on hyvin selkeä: tieteen voimavarat on saatava kuntoon. Vuodesta 2010 Helsingin yliopiston rahoitus on pudonnut lähes 30 prosenttia suhteessa tasoon, jolla rahoitus nyt olisi ilman leikkauksia eli yliopistoindeksin jäädytyksiä ja apteekkikompensaation poistoa.
- Pienenevä syntyvyys ei ole kestävä argumentti korkeakoulutuksen tai sen resurssien vähentämiselle tulevina vuosina. Väestöennusteen mukaan 21-vuotiaiden ikäluokka pienenee alle nykyisen vasta vuonna 2036, kun maahanmuuton vaikutus huomioidaan. Pääkaupunkiseudun vetovoiman takia nuoret eivät luultavasti vähene Helsingin alueella tämänkään jälkeen, Niemelä huomautti.
-Nyt on asetettu tavoitteeksi, että korkeakoulututkinnon suorittaneiden nuorten osuus nostetaan nykyisestä neljästäkymmenestä prosentista viiteenkymmeneen prosenttiin. Tämä yhtälö ei toteudu pienentyvillä voimavaroilla. Kun koulutustasoa tai tutkimuksen laatua ei haluta laskea, julkista perusrahoitusta tulee kasvattaa. Vain siten pystymme kilpailemaan kansainvälisesti ja tuottamaan hyvinvointia Suomelle. Korostan, että koulutukseen ja tutkimukseen panostaminen tulee nostaa seuraavan hallituksen strategiseksi painopisteeksi, Niemelä sanoi.
Rehtori Niemelän puhe kokonaisuudessaan
Vuosipäivässä puhuneen Ruotsin kansallismuseon ylijohtaja Susanna Petterssonin puhe