Toimin tutkimusjohtajana Fazerin tutkimus- ja innovaatioyksikkö Fazer Labissa. Omassa tehtävässäni vastaan Fazerin tutkimuslinjausten ja tärkeimpien tutkimusalueiden määrittelystä ja tuen tutkimusten toteuttamista Fazerilla. Tiede ja tutkittu tieto palvelee meitä monin tavoin. Joskus tarvitsemme takanojaa tukemaan valintoja, toisinaan vahvan perustan, jonka päälle rakentaa. Voimme tarvita näkymää pitkälle horisonttiin, jotta rohkenemme olla edelläkävijöitä uusissa tai orastavissa teemoissa. Toisaalta tiede tuo ryhdikkyyttä tekemiseen ja toimii kompassina suunnan valinnoissa ja risteyskohdissa. Omaksi motokseni kuvaamaan suhdettani tieteeseen yritysmaailmassa on muodostunut: ”Joskus pitää sukeltaa syvälle tuodakseen jotain pinnalle, toisinaan riittää pinnan alla käynti.”
Fazerilla panostetaan vahvasti tutkimukseen ja nähdään siinä arvoa merkityksellisten ratkaisujen luomisessa ja yhtiön osaamispääoman kasvattamisessa. Meillä työskentelee tusinan verran tohtoritutkinnon suorittaneita, joista viisi omassa tiimissäni. Hyödynnämme opinnäytetöitä aktiivisesti osana tutkimusprojektejamme ja meillä tehdäänkin vuosittain 3-5 maisterintutkielmaa sekä väitöskirjojen osatöitä.
Otamme jatkuvasti käyttöön myös uusia tapoja toteuttaa tutkimustoimintaamme. Tällä hetkellä yksi tiimin jäsenemme on tekemässä väitöskirjatyötä Ruotsissa ja meillä on PoDoCo postdoc-ohjelman kautta Helsingin yliopiston tutkija tiimissämme.
Oman kokemukseni mukaan tiedemaailman ja yritysten suhde on varsin mutkaton, kunhan pidetään huoli läpinäkyvyydestä ja luottamuksesta – tässä tietysti auttaa se, että tunnemme toisemme ja kohtaamme. Tutkimusverkostojen ja ekosysteemien luominen onkin mielestäni asia, jota ei voi liikaa korostaa. Esimerkiksi Fazer Brainhow -ohjelmamme puitteissa olimme yhteydessä lukuisiin tutkijoihin, asiantuntijoihin ja professoreihin tarkoituksena koota tieteen tuorein näkemys käyttöömme meitä kiinnostavasta teemasta: ravinnon, unen, liikunnan ja aivotoiminnan yhteyksistä. Kaikki tieteen edustajat olivat avoimia keskusteluille ja vierailuille. Niiltä, joilta pyysimme, saimme myös kirjallisuuskatsauksen tyyppisen asiantuntijapaperin sovitusta aihealueesta. Pelkästään tämän Fazer Brainhow -ohjelman verkostossa on ollut tiedemaailmasta edustettuna Helsingin yliopisto, Turun yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Örebron yliopisto.
Tieteen hyödyntämiseksi yrityksissä tarvitaan panostusta omaan tutkimukseen ja osaavaan henkilöstöön ainakin siinä määrin, että tieteen havaintojen soveltamiselle löytyy erilaisia kyvykkyyksiä tutkimushypoteesien luonnista käytännön kokeiluihin.
Yrityksen toiminnan kannalta on tietysti oleellista saada merkityksellisiä asioita myös viestittyä ja lopulta kaupallistettua tuotteina tai palveluina. Fazerilla tutkimustiimi onkin osa Fazer Labia, jossa työskentelee myös avoimen innovaation ja liiketoiminnan kehittämisen tiimi, ja tutkimus yhdistyy meillä Labissa luontevasti kaupalliseen puoleen ja viestintään. Tämä on osoittautunut ketteräksi tavaksi uudistaa Fazerin toimintakulttuuria, kokeilla asioita matalalla kynnyksellä ja innostaa niin tutkijahenkisiä kuin kaupallisia kyvykkyyksiä yhdistämään voimansa ja energiansa – lopputuloksia on alkanut näkyä mediassa ja kaupan hyllyilläkin. Moni uusi ja jännittävä ulostulomme ei olisi tapahtunut ilman tiedettä.
Jussi Loponen
Kirjoittaja on Fazerin tutkimusjohtaja, elintarviketieteen tohtori ja Helsingin yliopiston dosentti
Tieteen puolustajat –kirjoitussarjassa ihmiset kuvailevat tutkimuksen ja siihen perustuvan opetuksen merkitystä omasta näkökulmastaan. Tutustu muihin kirjoituksiin Siksitiede-sivulla (skrollaa puoliväliin).