Lause kiteyttää sen mitä EK tutkimuksesta ajattelee. Tunnistamme ja tunnustamme vapaan sekä temaattisen perustutkimuksen arvon. Mielestämme tutkimusta pitää tehdä riittävästi myös yritysten uudistumiselle tärkeissä sisällöissä. Vain tätä reittiä julkinen investointi koulutukseen ja tutkimukseen palauttaa yhteiskuntaan varallisuutta, jolla tehdään tulevia investointeja. Temaattisuus ei ole mörkö, vaan kysymys on tasapainosta. Elämme polttavien megatrendien keskellä. Uuden tiedon tuottaminen, sekä ratkaisujen hakeminen, on takuuvarmasti tutkijalle motivoivaa.
Uudesta tiedosta on hyötyä myös silloin, kun tutkimuksen ja koulutuksen välillä on vahva linkki. Korkeakoulut eivät työllistä kaikkia opiskelijoita, vaan valtaosa siirtyy yrityksiin. Kun on mukanaan uusinta tietoa, työpaikan löytyminen ei ole ongelma. Kuumimmilla aloilla näkyy merkkejä, että opiskelijat imetään työelämään jo ilman tutkintoa. Tämä kertoo merkittävästä osaajapulasta ja alleviivaa, että emme ole osanneet riittävästi ennakoida tulevaa.
Uusi tieto tai tutkimustulos ei siirry liiketoiminnaksi kevyesti. Perustutkimuksen tulokset ovat harvoin sellaisenaan riittävä pohja kilpailukykyiselle liiketoiminnalle. Soveltavaa tutkimusta on tehtävä, ja yritysten on syytä olla mukana. Keksintö on vielä kaukana kassavirrasta. Poliittiset päätökset ovat ohjanneet ajattelua huolestuttavaan suuntaan. Globaalisti kilpailukykyisen tuotteen tai palvelun tuominen markkinoille ei ole pikkujuttu.
Koulutus luo osaamiselle perustan ja asenteen oppia uutta tulevaisuudessa. Olemme EK:ssa huolissamme peruskouluvaiheesta, sillä liian moni jää ilman riittäviä perustaitoja. Nuori ei saisi päättää peruskoulua ilman sujuvaa luku-, lasku- ja kirjoitustaitoa. Tämä on minimiosaaminen, jonka jokainen tarvitsee turvakseen. Peruskoulun puutteet pitää korjata täsmätoimin. Toisen asteen tai ehkä enemmän korkeakouluvaiheen, olemme jättäneet tavallaan puolitiehen: koulutusta voisi tuoda lähemmäs tutkimusta sekä yritysten innovaatiotoimintaa esimerkiksi projektien kautta. Tähän olisi hyvät mahdollisuudet: uskomme osaamiseen on vankka ja Suomessa on kehittävä, uutta luova elinkeinoelämä. Lisäksi oppilaitokset sijaitsevat lähellä yrityksiä.
Aika, tai oikeastaan sen puute, on muuttunut haasteeksi. Toimintaympäristömme muuttuu nopeasti, ja ympäristö on yhä useammalle globaali. Edelläkävijyys edellyttää parempaa kykyä ennakoida, vaikka ”kulman taakse” onkin vaikeaa nähdä. Harvoin on mahdollista kehittää uutta pitkään ja hartaasti, ja vasta sen jälkeen kokeilla toimiiko tulos käytännössä. Muutoksen nopeus näkyy selvästi teknologiamurrosten luomissa uudistuvissa osaamistarpeissa, jotka koskevat erityisesti työelämässä olevia. Muutoksen suuruudesta kertoo yritysten odotukset myös julkisen koulutusjärjestelmän suuntaan: tunnetaan huolta nuorten saaman opetuksen laadusta. Lisäksi odotukset koskevat myös työelämästä käsin lisäosaamista hakeville suunnattua selkeää tarjontaa. Yrityskonkarit tuovat toisenlaista näkemystä tutkimukseen ja opetukseen. Onhan heillä taustallaan valtava osaaminen käytännöstä ja sen haasteista. Kun tähän löydetään ratkaisu, olemme maineemme veroisia. Osaamisen edelläkävijöitä, joita aika ei kampittanut.
Riikka Heikinheimo on Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtaja osaamisen ja koulutuksen alalla.
Tieteen puolustajat -kirjoitussarjassa ihmiset kuvailevat tutkimuksen ja siihen perustuvan opetuksen merkitystä omasta näkökulmastaan. Tutustu muihin kirjoituksiin Siksitiede-sivulla (skrollaa alas).