Euroopan menestys voi pitkällä aikavälillä perustua vain vahvaan osaamiseen ja innovatiivisuuteen. Niiden avulla voimme luoda talouskasvua ja hyvinvointia sekä olla mukana ratkaisemassa suuria maailmanlaajuisia haasteita ja arkipäivän ongelmia. Kiinnostavaa on, että myös Kiina haluaa tulevaisuutensa perustuvan yhä enemmän tutkimus- ja kehittämistoiminnalle. Suunnasta kertoo hyvin se, että Kiina on jo kirinyt EU:n ohi tutkimus- ja kehittämispanostusten määrässä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Yhdysvalloissa vastaavat investoinnit ovat selvästi EU:ta korkeammalla tasolla.
Älykästä ja avointa Eurooppaa ei rakenneta ilman asianmukaista tutkimus- ja innovaatiorahoitusta. Tämä tarkoittaa jäsenmaiden julkisia investointeja tutkimus- ja innovaatiotoimintaan ja yritysten t&k-panostuksia. Lisäksi Euroopalla on käytössään ainutlaatuinen valtti – EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoituksen puiteohjelma. Ohjelma, jolla kannustetaan korkeatasoiseen t&k-toimintaan ja yhteistyöhön eri maiden tutkimusryhmien kesken.
Uusin EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti Eurooppa käynnistyy vuonna 2021. Sen sisällöstä on saavutettu poliittinen yhteisymmärrys. Kokonaisuus on tasapainoinen ja sisältää kolme osiota: tuen huipputason tieteelle pitkän aikavälin osaamisen rakentamiseksi, erilaisten tutkimusorganisaatioiden yhteistyöprojektit globaalien haasteiden ratkaisemiksi ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamiseksi sekä läpimurtoinnovaatioiden tukemisen.
Jotta hyvät suunnitelmat saadaan toteutettua, tarvitaan kuitenkin riittävä rahoitus. Se määritetään osana EU:n pitkän aikavälin budjettia. Komissio on antanut oman ehdotuksensa, jonka mukaan seitsenvuotisen Horisontti Eurooppa -ohjelman rahoitus olisi yhteensä n. 94 mrd euroa. Väistyvän Euroopan parlamentin tavoitteena on nostaa rahoitus 120 mrd euroon. EU:n pitkän aikavälin budjettineuvottelujen eteenpäinvieminen jäsenmaiden välillä on yksi tärkeimmistä tavoitteista Suomen EU-puheenjohtajuuskauden aikana tämän vuoden jälkimmäisellä puoliskolla.
EU:n budjetti voi tuntua paperinmakuiselta. Budjetti ja sen painotukset kuitenkin kertovat, mitä EU:ssa pidetään tärkeinä, rahoittamisen arvoisina asioina. Vaikka EU:n tki-puiteohjelman rahoitus on ollut kasvu-uralla, tiedossa on, että tällä kertaa budjettineuvotteluista tulee erityisen tiukat. Jos ja kun budjettiehdotukseen tarvitaan lisäjoustoja, niin haavoittuvammassa asemassa ovat menoerät, joita ei ole jaettu etukäteen jäsenmaille vaan jotka pohjaavat avoimeen kilpailuun, kuten investoinnit EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmaan.
EK on ehdottanut, että Suomi ottaisi EU-budjettiin liittyvän edunvalvontansa päätavoitteeksi kasvattaa Horisontti Euroopan rahoitusta komission ehdotuksesta. Investoinnit tutkimus- ja innovaatiotoimintaan ovat investointeja Euroopan tulevaisuuteen.
Janica Ylikarjula on Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n EU- ja kauppapolitiikka -vastuualueen johtava asiantuntija
Kirjoitussarjassa ihmiset kuvailevat EU-politiikan merkitystä omasta näkökulmastaan. Tutustu muihin kirjoituksiin Siksitiede-sivulla.