Ottavatko populistit vallan Euroopassa vai ketkä, mihin kääntyy brexit, ketä lähetetään Suomen uudeksi EU-komissaariksi ja niiden edelleen. Kaikki nämä ja monet muut asiat ratkaistaan vuoden 2019 aikana.
Eurooppalaisen myllerryksen keskellä tutkimuksen, tiedon ja tieteen merkitys on kasvanut vakaasti EU:ssa viimeisten vuosien aikana.
Ensinnäkin EU:n tutkimusohjelma Horisonttiin (vuodesta 2021 Horizon for Europe) ehdotetaan merkittävää määrärahojen lisäystä. Esitykset tekevä komissio toivoo siihen sataa miljardia euroa, vaikka jäsenmaiden valtiovarainministerit niistänevätkin tästä osan. Varsinaisesta ohjelman sisällöstä on jo pitkälti päästy sopuun.
Lisäksi EU ohjaa varoja tutkimukseen muita kanavia pitkin. Unionin investointiohjelma, rakennerahastot, digitalisaatiorahasto ja puolustusrahasto ovat näistä esimerkkejä. Kokonaisuudessaan EU:n tutkimukseen ja tieteeseen panostama summa voisi nousta uudella 2021-27 budjettikaudella selvästi yli sataan miljardiin euroon. Suomalaistenkin tavoiteltavaksi on siis tulossa jopa vajaat 20 miljardia euroa vuodessa.
Toiseksi tutkitun tiedon arvostuksen kohoaminen EU-tasolla näkyy päätöksenteon valmistelussa. Komission yhteyteen on perustettu tieteellisten neuvonantajien ryhmä SAM (Scientific Advice Mechanism). Jokaisen lakihankkeen seuraukset ja vaikutukset on arvioitava. Esimerkiksi EU:n tulevissa raskaan sarjan ilmastopäätöksissä tiedemaailman näkemyksillä on väistämättä suuri merkitys.
Kolmanneksi tutkimuksen merkitys talouden ja työllisyyden kasvattajana saa yhä suurempaa ymmärrystä. Monet nopeasti kasvavat toiminnat, kuten digitalisaatio, biotalous, tekoäly ja robotisaatio perustuvat korkean tason tietämykseen. Maailmanmitassa tieteen ykkönen on usein sitä myös uuden talouden työpaikkojen luojana. Tämä on jättänyt vahvan jäljen EU:n tulevaisuusstrategioihin ja ajattelutapoihin.
Brexit-kampanjan yhteydessä tietoa ja asiantuntemusta suoranaisesti parjattiin. Ihmisten mieliä manipuloitiin. Seuraukset ovat nähtävissämme. Toisaalta niin tutkimus kuin tutkijat ovat joutuneet autoritääristen voimien hyökkäyksien kohteeksi. Unkarissa kokonainen yliopisto pakkomuilutettiin valtakunnan rajan yli, kun päättäjät eivät pitäneet siitä.
Tutkittu ja perusteltu tieto nähdäänkin yhä useammin valeuutisten ja tietomanipulointien vastavoimana. Sivistys ja osaaminen ovat tämän myötä nousseet kovin EU-pörssissä. EU haluaa perustaa eurooppalaisen koulutusalueen vuoteen 2025 mennessä.
Lisäksi tieteen, tutkimuksen ja opetuksen vapaus on alettu nähdä yhtenä olennaisena osana eurooppalaisia arvoja. Esimerkiksi Akava on esittänyt, että jäsenvaltioiden kansalaisvapauksien kehittymistä pitää seurata myös näiden vapauksien pohjalta. Jos muu ei auta, EU-rahahana opetuksen, tutkimuksen ja tieteen vapautta loukkaaviin maihin pitää sulkea.
Kun Suomessa on koettu alan leikkauksia ja jopa aivopakoa ulkomaille, on Eurooppa-tasolla käynyt päinvastoin. Suomen onkin nyt syytä lähteä EU:n imuun.
Markus Penttinen on Akavan kansainvälisten asioiden päällikkö
Kirjoitussarjassa ihmiset kuvailevat EU-politiikan merkitystä omasta näkökulmastaan. Tutustu muihin kirjoituksiin Siksitiede-sivulla.