Rehtori Jukka Kolan mukaan meillä on Suomessa erinomaiset valmiudet ratkaista globaaleja ongelmia, koska olemme monessa mielessä maailman paras maa. Tyytyväisyyteen ei ole kuitenkaan varaa tuudittautua, koska panostukset tutkimuksen rahoitukseen ja osaamistasomme ovat laskussa. Koulutukseen ja tutkimukseen panostaminen on nähtävä investointina tulevaisuuteen. Kyse on pitkäjänteisestä työstä, joka vaatii tuekseen yli hallituskausien jatkuvan konsensuksen.

Helsingin yliopiston 378. vuosipäivänä pitämässään puheessa Kola nosti esiin esimerkkejä yliopistossa tehtävästä tutkimuksesta. Helsingin yliopisto kuuluu parhaaseen prosenttiin maailman monitieteisten yliopistojen joukossa.

- Vahvuutemme yliopistona on se, että olemme maailman huippua monella eri alalla. Pohjoismaisista yliopistoista ainoastaan Kööpenhamina on saanut tiukasti kilpailtua, tutkimuksen laatuun perustuvaa Euroopan tutkimusneuvoston ERC-rahoitusta Helsingin yliopistoa enemmän.  Rahoitus on jakautunut monelle eri tutkimusalalle, mikä osoittaa että meillä tehdään huippututkimusta laajalla rintamalla. Esimerkiksi vuonna 2014 humanistis-yhteiskuntatieteellisillä aloilla oli kaksi ERC:tä, kun niitä nyt on 12. Muun muassa filosofian tieteenalalla olemme maailman huippua, 50 parhaan joukossa, kansainvälisessä vertailussa Kola mainitsi.

Tarvitaan kansallista konsensusta – ja panostusta koulutukseen

Helsingin yliopistossa tehtävä ilma­kehä­tutkimus on maailmanlaajuisesti huipputasoista ja johtaa alansa tutkimusta. Ilmakehätutkimuksessa kerättävän havaintomateriaalin avulla ymmärretään paremmin, miten ilmaston lämpenemiseen voidaan vaikuttaa. 

Helsingin yliopistossa tehtävän tutkimuksen ansiosta syövän syntymekanismeja ymmärretään paremmin kuin koskaan.

Suomessa pystytään ratkomaan suuria globaaleja ongelmia, koska olemme monessa mielessä maailman paras ja toimivin maa. Tässäkin mielessä Suomen menestystarina ja Helsingin yliopiston menestys ovat kietoutuneet yhteen. On toiveajattelua ajatella, että nykytilanne kannattelisi meitä myös tulevina aikoina. Tällä hetkellä olemme huolestuttavassa kierteessä, jossa tieteeseen ja tutkimukseen kohdistettujen eurojen määrä on laskussa.  Yliopistojen valtiollisessa rahoituksessa on laskettu erityisesti perusrahoituksen osuutta.

-Huolestuttavaa on myös osaamis- ja koulutustasomme kehitys. Suomi on ainoa maa Euroopassa, jossa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä ei ole kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana. Olemme menettäneet asemamme korkeimmin koulutettuna maana Euroopassa ja OECD:ssa. Osaamisemme pohja uhkaa murentua, Kola huomautti.

Sekä yliopistojen perusrahoituksen korjaamiseen, henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointiin että osaamistason laskuun on mahdollista reagoida, jos asia nähdään kansallisesti tärkeäksi. Ainakin Ruotsi, Hollanti ja Saksa ovat nähneet sen tärkeäksi ja tehneet isot panostukset yliopistoihin.

-Haluamme avata keskustelun päättäjien kanssa jo nyt, hyvissä ajoin ennen seuraavia eduskuntavaaleja siitä, mitä tälle asialle tehdään. Viestimme on, että koulutukseen ja tutkimukseen panostaminen on nähtävä investointina tulevaisuuteen. Työ vaatii tuekseen yli hallituskausien jatkuvan kansallisen konsensuksen. Työ voi alkaa heti, edes seuraavia vaaleja ei tarvitse odottaa: istuva hallitus voi palauttaa yliopistoindeksin vuodelle 2019.

-Tarvitaan konkreettisia toimia, jotta yllä kuvattu heikentyvien resurssien kautta tapahtuva osaamistason lasku saadaan kurottua umpeen. Meillä on kansakuntana takanamme satoja vuosia koulutukseen panostamista. Myös tuleva menestyksemme yhä kansainvälistyvässä maailmassa on riippuvainen tieteen, tutkimuksen, osaamisen ja kouluttautumisen arvostamisesta, Kola totesi.

Puheet vuosipäiväjuhlassa:

Rehtori Kolan puhe kokonaisuudessaan
Presidentti, Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtaja Tarja Halosen puhe