Eriarvoistumisen ehkäisyyn tähtäävä projekti on yksi Helsingin yliopiston 13 tutkimushankkeesta, jotka saivat COVID-19-erityisrahoituksen Suomen Akatemialta.

Koronapandemian oloissa tieteeseen kohdistuu isot odotukset. Tutkijoilta ei kaivata vain lääkeaihioita, rokotelöytöjä, tarttuvuustietoa ja lääketieteellistä faktoja riskiryhmistä, vaan myös yhteiskunnallista asiantuntemusta. Kuinka selvitä talouskriisistä ja vaalia tasa-arvon periaatteita myös poikkeusoloissa?

Suomen Akatemia teki 26.5. päätöksen yhteensä yli kahdeksan miljoonan euron erityisrahoituksesta koronatutkimuksille. Rahoitettujen hankkeiden aiheet ulottuvat itse SARS-CoV-2-viruksesta pandemian kielteisten seurausten hillitsemiseen. Lisäksi Akatemiassa on avoinna COVID-19-rokote- ja lääkekehitystutkimukseen suunnattu haku.

Tuettavaksi valittiin projekteja, jotka ovat jo käynnissä, mutta pystyvät kohdistamaan tutkimusta nopeasti uudelleen pandemiaan. Miltei kolmasosa valituista on Helsingin yliopiston hankkeita.

– Yliopiston visio ”Tieteen voimalla – maailman parhaaksi” toimii tässä parhaassa merkityksessään, vararehtori Paula Eerola iloitsee.

– Monitieteisen yliopiston korkeatasoisilla, aktiivisilla tutkijoilla on valmius vastata siihen valtavaan uuden tiedon tarpeeseen, jonka pandemia on aiheuttanut.

Kuinka työttömyyden jälkiä korjataan?

Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo on mukana kahdessa koronarahoitusta saaneessa hankkeessa. Hänen itse johtamassaan projektissa tutkitaan pandemian kasvattaman työttömyyden seurauksia.

– Selvitämme työttömyyden kasvun vaikutuksia esimerkiksi eriarvoisuuteen ja valtioiden budjettialijäämiin, Hiilamo kertoo.

Työ pohjautuu mikrosimulaatioilla tuotettaviin ennusteisiin. Hiilamon ryhmällä on jo valmiiksi käytössä tarkoitukseen sopiva Euromod-mikrosimulointimalli. Tähän asti he ovat tehneet arvioita muun muassa digitalisaation työllisyysvaikutuksista sekä sosiaalipolitiikan keinoista, joilla digitalisaation aiheuttamaa työttömyyttä voitaisiin lievittää.

– Koronakriisi tarjoaa meille seurattavaksi ikään kuin nopeutetun tapausesimerkin työpaikkojen katoamisesta ja uudenlaisen sosiaalipolitiikan tarpeesta.

Pandemia muuttaa myös alkuperäistä tutkimusasetelmaa.

– Kriisi nytkäyttää työn murrosta ja digitalisaatiota vauhdilla eteenpäin.

Oppia Euroopasta ja 90-luvun lamasta

Hiilamon ryhmä vertailee myös eri maiden sosiaalipoliittisia kriisitoimia ja etsii hyviä käytäntöjä, jotka voisivat sopia Suomeenkin.

– Joissakin maissa on esimerkiksi laajennettu työttömyysturvaa tai otettu käyttöön hätätilanteen perustulo.

Lisäksi Hiilamo on mukana professori Anu Kantolan projektissa, jossa hänellä on johdettavanaan ylivelkaantumiseen liittyvä tutkimus.

– Ylivelkaantuneet ovat yksi kriisissä pahasti kärsineistä ryhmistä, ja etsimme heidän ongelmiensa ratkaisemiseen apua muun muassa 90-luvun laman opetuksista, Hiilamo kertoo.

Tutustu koronavirukseen liittyvään tutkimukseen ja asiantuntijoihin Helsingin yliopistossa.