Suomen ja Ruotsin romaneilla on yhteiset juuret

Ruotsin armeija, evakkoretket Venäjältä ja moni muu historian käänne on kuljettanut romaneja pitkin Pohjolaa. Tänään juhlitaan monivuosisataisen vähemmistömme kansallispäivää.

Romanikysymys on ollut viime aikoina Ruotsissa paljon esillä ja herättänyt kiinnostuksen romanien historiaa kohtaan, kertoo Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Panu Pulma Helsingin yliopistosta.

Ruotsin romanienkin historiaa on tutkittu enemmän Suomessa kuin Ruotsissa.

Tämä kiinnostus on yksi syy sille, että Pulman toimittamasta Suomen romanien historiasta (SKS, 2012) ilmestyy ensi syksynä ruotsinnos — harmillisen harvinainen kohtalo suomalaisille tietoteoksille.

‒ Romanien ja jopa Ruotsin romanien historiaa on tutkittu enemmän Suomessa kuin Ruotsissa, Pulma vertaa.

‒ Suomen ja Ruotsin romanien historiat kietoutuvat toisiinsa monin tavoin, mutta erojakin riittää.

Rakentajina Suomeen

Romanit saapuivat Ruotsiin jo 1500-luvulla. Kuten muuallakin, he kohtasivat monenlaisia vaikeuksia ja heitä karkotettiin milloin mihinkin suuntaan.

Ruotsi aloitettua linnoitustyöt romaneja tuli Suomeen sekä sotilaina että rakennustyöläisinä.

1700-luvulla romaneja oli kuitenkin värvättyinä Ruotsin armeijaan, ja kun Ruotsi aloitti mittavat linnoitustyöt, romaneja tuli Suomeen sekä sotilaina että rakennustyöläisinä. He toivat perheensä mukanaan ja näin Suomeen syntyi Pohjoismaiden suurin romaniyhteisö.

Tältä ajalta ovat peräisin Suomen romanisukujen ruotsinkieliset sukunimet.

Sota karkotti idästä

Rauhanteossa 1700-luvulla Venäjälle siirtyneeseen Viipurin lääniin asettui poikkeuksellisen runsas romaniväestö, mutta muuttojen tarkkaa syytä tai ajankohtaa ei Pulman mukaan tunneta.

Venäjän suhtautuminen irtolaisuuteen ei ollut yhtä tiukka kuin Ruotsin.

‒ Yksi selitys on se, että Venäjän suhtautuminen irtolaisuuteen ei ollut yhtä tiukka kuin Ruotsin. Nämä romanit siirtyivät sitten aikanaan toisen maailmansodan jälkeen muiden evakkojen mukana Suomeen, mutta jäivät lähes tyystin ilman tukitoimia, esimerkiksi maata saivat vain aivan muutamat romaniperheet.

Yhteydet Suomen ja Ruotsin romanien välillä olivat säilyneet halki vuosisatojen, mikä osaltaan vaikutti siihen, että 1950- ja 60-luvuilla Suomen romaneja siirtyi Ruotsiin sankoin joukoin. Suurimmaksi syyksi Panu Pulma arvioi kuitenkin romanien kurjan aseman Suomessa.

Suomesta tulleilla kuuluva ääni

Merkittävä ero Suomen ja Ruotsin romanien historiassa on se, että 1800-luvulla Ruotsiin saapui uusi aalto romaneja Etelä-Euroopasta. Heitä asettui myös muihin Pohjoismaihin, mutta ei Suomeen.

Ruotsiin saapui uusi aalto romaneja Etelä-Euroopasta 1800-luvulla.

1800-luvulla saapuneilla oli eri elinkeinot ja kieli kuin Suomen romaneilla. Ruotsin eri romaniryhmien on sittemmin ollut hankala toimia yhdessä, ja romanien äänenä Ruotsissa ovat usein toimineet suomalaisten romanien yhdistykset. Tämän yli on alettu päästä vasta viime aikoina.

Tulkkeja, kielikursseja ja työtä

‒ On hienoa, että kirjamme julkaistaan Ruotsissa. Se on tarkoitus julkistaa syksyllä Göteborgin kirjamessuilla, professori Pulma kertoo.

Göteborgin kaupunki suhtautui Suomesta muuttaneisiin romaneihin avuliaasti.

Suomessa teokselle myönnettiin tiedonjulkistamisen valtionpalkinto.

Göteborg onkin kirjan juhlistamiselle sopiva paikkakunta, sillä työvoimapulasta kärsivä Göteborg oli yksi niistä kaupungeista, jotka suhtautuivat Suomesta muuttaneisiin romaneihin hyvin ja auttoi heitä asuntojen hankkimisessa ja työllistymisessä, tulkkipalveluin, kielikurssein ja toimeentulotuella — siinä missä muitakin maahanmuuttajia.

Tänään 8.4. vietetään romanien kansallispäivää.

Lue lisää: romanikielen tutkimusta ja opetusta virkistetään yliopistolla

Yliopisto-lehden (1/2014) artikkeli Suomen romanien työllistymisestä

Panu Pulma humanistisen tiedekunnan 375-vuotisjuhlasivustolla

Romanikielen ja -kulttuurin yliopisto-opettaja Henry Hedman humanistien juhlasivustolla

Lue lisää aiheesta: Kieli & kulttuuri