Alkuperäiskansojen kulttuuriperintöä ei saa erottaa maaoikeuksista

Valtioiden tulee tunnustaa alkuperäiskansojen oikeudet, painotetaan alkuperäiskansojen julkilausumassa, joka julkaistiin Indigenous Heritage -konferenssissa Helsingin yliopistossa.

Kulttuuriperintö ei sisällä vain kulttuuria, vaan siihen pitäisi laskea mukaan myös oikeus maa-alueisiin sekä terveyteen liittyvät  asiat. Näin todettiin yhteen ääneen Helsingin yliopistossa järjestetyssä alkuperäiskansojen oikeuksia käsitelleessä konferenssissa, johon osallistui alkuperäiskansojen edustajia ympäri maailmaa. 

Konferenssissa käsiteltiin alkuperäiskansojen oikeuksia maaoikeuksista kielioikeuksiin.

– Oikeudessa omaan kieleen ei ole kyse ainoastaan kielistä, vaan myös kunnioituksesta alkuperäiskansojen kulttuureja ja elinkeinoja kohtaan, painotti Suoma Sámi Nuorat -järjestön puheenjohtaja Petra Laiti uhanalaisia alkuperäiskansojen kieliä käsittelevässä paneelissa.

Julkilausuma penää tukitoimia

Konferenssin päätteeksi alkuperäiskansojen edustajat antoivat julkilausuman, jossa he vaativat maidensa hallituksilta muun muassa tukitoimia alkuperäiskansojen kielten, historioiden, tietojen, taitojen ja kulttuuriperinnön opetukseen ja oppimiseen kaikilla koulutusasteilla. Julkilausuma esittää suosituksia myös kansainvälisille organisaatioille kuten Unescolle sekä yliopistoille.

"Alkuperäiskansojen kulttuuriperintö on juurtunut luontoon, ja siksi sitä ei voi erottaa maaoikeuksista."

Helsingin yliopiston alkuperäiskansatutkimuksen apulaisprofessorin Pirjo Kristiina Virtasen mukaan suositukset alleviivaavat tarvetta tunnustaa alkuperäiskansojen oikeudet osallistua kulttuuriperintönsä hallintaan. 

– Vallitsevan yhteiskunnan täytyy kiireellisesti ymmärtää alkuperäiskansojen näkemys kulttuuriperinnöstään,  historioistaan ja nykyhetkistään. Alkuperäiskansojen kulttuuriperintö on juurtunut luontoon, ja siksi sitä ei voi erottaa maaoikeuksista.

Saamen kielen ja kulttuurin tutkija Irja Seurujärvi-Karin mukaan julkilausuma korostaa alkuperäiskansojen holistista suhdetta kulttuuriperintöön.

–  On tärkeää, että suosituksia tehdään, sillä ne auttavat kaventamaan kansainvälisten sopimusten ja alkuperäiskansojen jokapäiväisten haasteiden välistä kuilua. Me tarvitsemme välineitä, joiden avulla alkuperäiskansojen arkea voi parantaa ruohonjuuritasolla, Seurujärvi-Kari totesi.

Äiti maa on meitä kaikkia varten

Alkuperäiskansojen kulttuurinen kirjo näkyi konferenssiosallistujien asuissa, mutta kuului myös puheenvuoroissa. Osallistujat välittivät viestinsä myös laulaen tai oman kielensä käsittein. Monet puhujista kertoivat kansansa syvästä yhteydestä ympäröivään luontoon, olivat he sitten Amazonilta, Bangladeshista tai Kanadan, Venäjän, Norjan tai Suomen napapiiriltä.

"Pitäkäämme huolta äiti maasta. Se ei ole olemassa vain meitä alkuperäiskansoja varten, vaan meitä kaikkia varten."

Joaquim Tashka Yawanawa, yksi Yawanawa-heimon johtajista Brasilian Amazonilta, kertoi heimonsa ympäristönhoitoon keskittyvästä ”elämän suunnitelmasta” (life plan), joka auttaa Yawanawoja selviytymään tulevaisuudessa.

– Maailma on kylä, jossa me kaikki asumme. Pitäkäämme huolta äiti maasta. Se ei ole olemassa vain meitä alkuperäiskansoja varten, vaan meitä kaikkia varten, Yawanawa korosti.

Pirjo Kristiina Virtanen