Yliopiston hiilijalanjälki pieneni vuonna 2023 edellisvuodesta ja oli 49 992 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (tCO₂e).
Päästövähennyksissä onnistuttiin erityisesti toimitiloissa eli osa-alueella, jonka kokonaispäästöt muodostavat ison osan yliopiston hiilijalanjäljestä, 38,5 prosenttia. Päästöjen väheneminen johtuu pääasiassa hiilineutraalin sähkön ostamisesta, jota varten yliopisto hankki alkuperätakuita ydinvoimasta.
Toimitilojen lisäksi päästöjä syntyi hankinnoista (40 prosenttia yliopiston kokonaispäästöistä) ja liikkumisesta (17 prosenttia). Ruoan osuus oli 4,5 prosenttia yliopiston kokonaispäästöistä. Hankintojen ja ruuan päästöihin saatiin vuonna 2023 pieniä vähennyksiä, mutta liikkumisen päästöt nousivat.
Hiilineutraaliustavoitetta kirittääkseen yliopisto julkaisi keväällä 2023 Hiilineutraali Helsingin yliopisto 2030 -tiekartan, jossa laadittiin päästövähennystavoitteet niille neljälle osa-alueelle, joista päästöjä syntyy eniten. Ensisijainen tavoite on hiilijalanjäljen pienentäminen päästövähennyksiä tekemällä.
Kaikki ostosähkö oli hiilineutraalia
Vuonna 2023 kaikki ostosähkö oli hiilineutraalia, koska yliopisto osti alkuperätakuita ydinvoimasta.
Tavoite vuoteen 2030 mennessä on, että kaikki yliopiston toimitiloissa käytettävä sähkö ja kaukolämpö on hiilineutraalia, 10 prosenttia energiankulutuksesta katetaan itse tuotetulla uusiutuvalla energialla ja fossiilisista lämmityspolttoaineista luovutaan.
Kaukolämmön hiilineutraaliustavoitteeseen yliopisto ei pysty itse vaikuttamaan vaan on riippuvainen energiayhtiö Helenistä ja sen toiminnalleen asettamista tavoitteista.
Toimitiloissa jätteen määrä nousi 5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kierrätysaste oli 56 prosenttia.
Vaikutusta markkinavuoropuhelulla
Isona toimijana yliopisto pystyi vuonna 2023 tekemään tarjouspyyntöjen kautta hankintoja pääosin sellaisilta toimittajilta, jotka ovat sitoutuneet vähähiilisyyteen. Kattavat tiedot kaikkien hankittujen tavaroiden ja palveluiden tuotantoketjuista kuitenkin puuttuvat vielä. Tavoitteena on, että ostettavien tavaroiden ja palveluiden hiilijalanjälkeä pystytään seuraamaan luotettavasti.
Niin ikään tavoitteena on luoda yliopistolle tehokkaat kierrätys- sekä kiertotalousmallit sekä voimakas yhteiskäytön kulttuuri. Näihin panostetaan muun muassa lisäämällä markkinavuoropuhelua ja kehittämällä sisäisiä kiertotalousmalleja.
Uusi matkustusohje pyrkii vähentämään päästöjä
Matkustamisen päästöt nousivat. Syynä oli koronan jälkeinen palautunut matkustusmäärä.
Vuonna 2023 yliopistolla valmisteltiin uusi matkustusohje, jonka seuranta kertoo tulevina vuosina, millaiset vaikutukset ohjeistuksella on matkustamisen aiheuttamiin päästöihin. Tarkastelussa ovat sekä kodin ja työpaikan välillä tehtävät matkat että työmatkat. Ensin mainitussa eniten päästöjä aiheuttaa yksityisautoilu ja jälkimmäisessä lentomatkustus.
Tulevina vuosina panostetaan esimerkiksi pyöräparkkien kehittämiseen kampuksilla.
Askeleita kohti kestävämpää ruokailua
Suurin osa ruoan päästöistä tulee yliopistolla toimivista lounasravintoloista, joilta odotetaan läpinäkyviä vähähiilisyys- ja kestävyysohjelmia.
Ravintolatoimijat ovat panostaneet lounaiden ja tarjoilujen hiilijalanjäljen pienentämiseen ja kestävien vaihtoehtojen tarjoamiseen.
Esimerkiksi Unicafe-ravintoloissa vegaani- ja kasvislounaiden osuus oli 48 prosenttia vuonna 2023 myydyistä lounaista. Vegaanivaihtoehto on aina edullisempi kuin muut vaihtoehdot, ja kasvisvaihtoehdot ovat tarjoilulinjastossa ensimmäisenä.
Yliopisto käy myös jatkossa aktiivista vuoropuhelua ravintolatoimijoiden kanssa ja tuo kestävyystavoitteet entistä vahvemmin osaksi ravintolatoimijoiden kilpailutuksia.
Uusi tarjoilusuositus tukee tavoitetta, että yliopiston omat ruokatarjoilut ovat kasvispainotteisia vuoteen 2030 mennessä.
Lisää päästövähennyksiä tarvitaan
Päästöjen suunta alaspäin on oikea, mutta lisää toimia tarvitaan.
– Meillä on tiedossa päästövähennystavoitteiden suuntaviivat, mutta vastuu tavoitteidemme saavuttamiseksi on kaikilla yliopistolaisilla, kestävyydestä vastaava vararehtori Anne Portaankorva sanoo.
Päästöjen vähentäminen on yliopiston ensisijainen tavoite, mutta samalla tarkastellaan ilmastotyön, luonnon monimuotoisuuden eteen tehtävien toimien ja päästöjen kumoamisen laajempaa kehitystä ylipistolla ja muualla yhteiskunnassa.
– Seuraamme esimerkiksi aktiivisesti, kuinka EU:ssa nyt valmisteltava sääntely vaikuttaa yritysten ja organisaatioiden vastuullisuustavoitteiden määrittämiseen ja ilmastopäästöjen kumoamiseen, kertoo kestävyyden ja vastuullisuuden erityisasiantuntija Riina Koivuranta.
Tutustu Hiilineutraali Helsingin yliopisto 2030 -tiekarttaan.
Lue lisää kestävyydestä ja vastuullisuudesta Helsingin yliopistolla