Kosteikot vaimentavat kaupungistumisen vaikutuksia

29.8.2014
Monimuotoinen kosteikko puhdistaa valumavesiä ja muodostaa vehreän keitaan tiheästi asutulle alueelle.

Taajamien sade- ja sulamisvesien eli hulevesien mukana voi liikkua kymmeniä tuhansia eri kemikaaleja. Pelloilta ja viheralueilta taas valuu rehevöittäviä ravinteita, erityisesti fosforia, joka ruokkii sinileväkukintoja.

Ei kannata lyödä hanskoja tiskiin. Kosteikkopuiston rakentaminen on yksi hyvä keino hoitaa ympäristöä.

– Kosteikko on puhdistanut viidessä vuodessa Nummelan Enäjärveä paljon paremmin kuin odotimme, iloitsee metsätieteiden yliopistontutkija Outi Salminen Nummelanportin kosteikkopuistossa.

Salmisen vetämä Keidas-tutkimus selvittää, kuinka rakennetut kosteikot vaimentavat kaupungistumisen vaikutuksia ympäristöön.

– Ongelmia aiheuttavat erityisesti kovat pinnat ja valuvien vesien ohjaaminen putkiin maan alle.

Pisaran liike

Niitylle pudonnut sadepisara imeytyy maa-ainesten läpi, puhdistuu ja etenee valuma-alueen muotojen määräämää reittiä läheiseen vesistöön. Maa-aines ja kasvit hidastavat etenemistä, joten vesi noruu puroon tai järveen pikku hiljaa.

Asfaltille sataneesta vedestä 95–100 prosenttia huuhtoutuu pian viemäreihin. Putkessa veden vauhti on niin ikään huima. Kun vesi syöksyy puroon tai järveen, virtaus työntää maa-ainesta liikkeelle ja aiheuttaa eroosiota. Rankkasateilla purot tulvivat ja sateen mentyä kuivuvat liiankin nopeasti.

– Hulevesiä on tutkittu Suomessa vähän ja silloinkin peltojen valumavesille tarkoitetuilla mittareilla. Se on sama kuin mittaisi omenan pinnan väriä appelsiinin väriasteikolla, Salminen huomauttaa.

Yli sata kasvilajia

Reilun kilometrin päähän Nummelanportista rakennetaan nyt uutta kosteikkoa, seitsemän hehtaarin kokoista Nummelan Niittua.

Tutkijat seuraavat, tasaako kosteikko tulvia, parantaako se veden laatua ja kuinka monimuotoiseksi kasvi- ja eläinkunta kehittyy. Kolme mittausasemaa kerää jatkuvasti tietoja vedestä ja lähettää tulokset kahdesti päivässä verkkopalvelimelle.

– Olemme osoittaneet, että jo näin pieni kosteikko puhdistaa valumavesiä merkittävästi.

Suurin osa kasveista, yli sata lajia, on löytänyt perille omin avuin. Myös eläimet viihtyvät kosteikkopuistossa.

– Kun huhtikuussa lopetimme Niitun kaivuut, kesäkuussa vedessä ui jo vesiliskon poikasia.

Lue lisää aiheesta tänään 29.8. ilmestyvästä Yliopisto-lehdestä.

Lue lisää aiheesta: Kestävä kehitys