Mitä kestävyysmuutos kaupungissa tarkoittaa ja millä tavoin sitä voidaan toteuttaa? Kestävyysmuutos juontuu englanninkielisestä termistä ’sustainability transformation’ ja se pitää sisällään esimerkiksi kaupungin maankäytön, ilmansaasteet ja hiilidioksidipäästöt, sekä kestävään kulutukseen liittyvät asiat kuten energiankulutuksen.
Kestävyysmuutoksesta on suhteellisen vähän kokemusperäistä tietoa Suomessa tai maailmalla. Helsingin yliopiston vetämässä KEMUT-yhteistyöhankkeessa selvitetään onko ekologinen rakentaminen tuottanut muutosta kohti kestävää kaupunkia Eko-Viikissä. Hankkeessa tarkastellaan kestävyysmuutoksen toteutumista kolmella eri tasolla:
- Teknologian mahdollisuudet käytännössä: energian ja vedenkulutuksen muutos
- Poliittiset ohjauskeinot: rakennus- ja suunnittelunormien muutos
- Asumisen ja ympäristön mahdollisuudet: asukkaiden arvot ja viherrakenne.
Energiankulutus ja ihmisten toimintatapojen muutokset
KEMUT-hankkeen puolivälissä voidaan merkittävämmäksi löydökseksi katsoa energiankulutukseen liittyvät tulokset. Metropolia laski energiankulutuksen muutosta Eko-Viikissä ja vertailualueella. Herttoniemenrannan verrokkialueeseen verratessa saatiin selville, että sähkönkulutus on keskimäärin hieman korkeampaa Eko-Viikissä kuin verrokkikohteissa. Muutosta vuosiin 2002 ja 2003 ei myöskään havaittu, vaikka osassa asuintaloissa oli muutettu esimerkiksi valaistus LED-lamppuihin. Lämmönkulutus oli sen sijaan matalampaa kuin verrokkikohteissa ja pienempää kuin suomalainen referenssitaso, mutta aivan tavoitetasoon ei siltikään päästy. Energian kokonaiskulutus ei ole juurikaan muuttunut Eko-Viikissä vuosien 2002 ja 2003, eikä vuosien 2015 ja 2016 tarkasteluajanjaksojen välillä, muutamaa taloyhtiötä lukuun ottamatta.
– Nämä havainnot eivät suoraan kerro syitä sähkön suhteellisen korkealle ja lämmön matalalle kulutukselle. Tällaiseen selvitykseen tarvittaisiin huomattavasti enemmän tietoa käyttäjien toimintatavoista ja näihin liittyvistä jokapäiväisistä toiminnoista, sanoo apulaisprofessori Sirkku Juhola, ekosysteemit ja ympäristö tutkimusohjelmasta, bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.
Kerättyä aineistoa työstetään edelleen ja sen avulla pyritään valottamaan mahdollisen kestävyysmuutoksen kokonaisuutta. Yleisesti kuluttajalla on suuri rooli sähkön ja lämmönkulutuksessa. Huomionarvoista on myös, miten elämäntavan muutokset vaikuttavat kulutukseen kymmenen vuoden aikana. Esimerkiksi ladattavien laitteiden määrä on kasvanut runsaasti viime vuosina. Samanaikaisesti kaikkien sähkölaitteiden sähkön tehokkuusluokitus on kuitenkin parantunut, ja yhä useammin valaistus hoidetaan matalaenergialampuilla.
Eko-Viikin asukkaiden näkemysten mukaan alueen nykytilaa voisi seurata kattavammin käytäntöjen parantamiseksi. Yhteisöllisyys oli asukkaille tärkeää ja ainakin jakamisen osalta se olikin mahdollistanut kestäviä käytäntöjä.
– Kestävien kaupunkien suunnittelussa voitaisiin olla huomattavasti nykyistä kunnianhimoisempia. Olisi toivottavaa, että suunnittelussa kiinnitettäisiin huomiota myös laatuun, toimeenpanoon ja arviointiin, Juhola toteaa.
Edelleen hankkeessa työstettävät osuudet käsittelevät poliittisten ohjauskeinojen muutosta, Eko-Viikin asukkaiden paikkaidentiteettiä ja ympäristöystävällistä käyttäytymistä. Näiden tekijöiden avulla voidaan tarkastella kestävyysmuutosta laajemmin ja nähdä eri tavoin miten yhteiskunnan päätökset mahdollistavat, tai toisaalta hankaloittavat, muutoksen tapahtumista.
– Ekologisen kaupunkiajattelun rinnalle on noussut maailmalla muun muassa ’smart city’ –käsite ja kestävyyden teema kasvattaa edelleen merkitystään kaupunkisuunnittelussa, toteaa Juhola.
Tammikuussa 2018 KEMUT-hanke järjesti Eko-Viikissä asukastilaisuuden. Tilaisuudessa esiteltiin Metropolian alustavia energiankulutustuloksia ja HELEN:in taloyhtiöille tarjoamia uusia energiaratkaisuja. Lisäksi asukkaat pääsivät keskustelemaan näkemyksistään Eko-Viikissä asumisen ympäristöystävällisyydestä – lisätietoja tilaisuudesta voi lukea Urban Environmental Policy -blogista.
KEMUT-hanketta vetää Metropolian ammattikorkeakoulu ja Helsingin kaupunginkanslian aluerakentamisyksikön lisäksi hankkeen keskeisimpänä yhteistyökumppanina ovat Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto ja Helsingin kaupungin Kaupunkiakatemia-yhteistyöverkosto ja asukkaita hankkeessa edustaa Viikki-Seura.
Linkkejä: