Mitä kuuluu Eko-Viikille? / Re-visiting Eco-Viikki

Asukkaat keskustelivat aktiivisesti ympäristöystävällisen elämän mahdollisuuksista Eko-Viikissä. / Sustainable life inspired residents of Eco-Viikki to conversation.

Briefly in English: Urban Sus­tain­ab­il­ity Trans­form­a­tions - Ex­amin­ing the Eco-Viikki res­id­en­tial area project organized resident’s evening 30.1.2018. Energy consumption results were presented by Metropolia and HELEN introduced their new energy solutions for housing cooperatives. In addition, residents discussed on the possibilities for sustainable life in Eco-Viikki.

Miten kestävyysmuutos toteutuu kaupungissa - Esimerkkinä Eko-Viikin asuinalue (Kemut) -hanke järjesti eko-viikkiläisille ja muille kiinnostuneille asukastilaisuuden 30.1.2018. Tilaisuudessa esiteltiin Metropolian alustavia energiankulutustuloksia ja HELEN:in taloyhtiöille tarjoamia uusia energiaratkaisuja. Lisäksi asukkaat pääsivät keskustelemaan näkemyksistään Eko-Viikissä asumisen ympäristöystävällisyydestä.

Esitelmien jälkeen ohjatussa keskusteluosuudessa asukkaat saivat valita mieleisensä keskusteluryhmän: 1) Energiankulutus ja uusiutuva energia, 2) Viheralueet ja viljelypalstat tai 3) Arjen ympäristövalinnat Eko-Viikissä. Jokaisessa ryhmässä keskusteltiin sekä asukkaiden toiminnasta että alueen tarjoamista mahdollisuuksista.

Energiaan keskittyvässä ryhmässä todettiin, että asunnoissa energiansäästöön on voinut vaikuttaa vain omalla käyttäytymisellä. Lähtökohtaisesti tämä tarkoittaa huomion kiinnittämistä valaistukseen ja lämmitykseen (lähinnä kylpyhuoneen lattialämmitykseen), joissa asukkaiden omilla toimilla on suurin vaikutus. Vedenkulutukseen suurin säästö saatiin asuntokohtaisella mittauksella.

Mitään teknologisia täysin uusia ratkaisuja ei Eko-Viikki ollut asunnossa tarjonnut. Talotekniikkaan ja energiankulutukseen liittyvistä asioista taloyhtiössä kiinnitettiin lähinnä huomiota siihen, että ilmanvaihtojärjestelmien huoltaminen on tärkeää ja säästää kustannuksia. Taloyhtiöissä oli eroja siinä kenen vastuulla huoltaminen on (joko asukkaan tai huoltoyhtiön) ja se saattaa vaikuttaa huoltoon. Säännöllisen huoltosuunnitelman mukaan huoltaminen olisi paras vaihtoehto.

Kestävistä ratkaisuista todettiin, että esimerkiksi aurinkopaneelien käyttöikä on tulossa vastaan useassa asunnossa. Aurinkopaneelien vaihtaminen onkin nyt ajankohtaista ja aiheuttaa kustannuksia. Paneelien vaihdon yhteydessä taloyhtiössä olisi myös aiheellista keskustella energian varastoinnin vaihtoehdoista.

Liikkumiseen liittyen oltiin kiinnostuneita sähköautoista sekä -pyöristä, mutta niihin liittyvät rakenteelliset reunaehdot herättivät keskustelua. Lähinnä mietittiin parkkipaikkojen riittävyyttä sekä kustannusten jakautumista taloyhtiössä.

Viheralue- ja viljelypalstaryhmän keskustelu keskittyi alkuun viljelypalstoihin. Palstojen olemassaolo vaikutti kuuluvan kiinteästi eko-viikkiläisyyteen ja palstoja kerrottiin olevan liian vähän suhteessa halukkaisiin viljelijöihin. Kaupungin viljelypalstoja on epätoivoisesti odoteltu lisää jo jonkin aikaa. Taloyhtiöiden omistamat viljelypalstat puolestaan ovat vaihtelevalla käytöllä. Asukkaat toivoivatkin jonkinlaista viljelypalstojen käytön seurantaa.

Viljelypalstojen yhteydessä keskusteltiin asuinalueen yhteisöllisyydestä, jonka toivottiin olevan vahvempi Eko-Viikin alkuaikojen tapaan. Yhteisöllisyyden ajateltiin rakentuvan esimerkiksi palstojen käytön kautta. Keskustelussa tuli ilmi, että toisten osallistujien toivomia käytäntöjen muutoksia olivatkin toiset osallistujat jo toteuttaneet, kuten biojätteen tai hevosenlannan kompostoimista. Osa osallistujista oli ottanut aktiivisemman toimijan roolin alueen ympäristöystävällisyyden parantamisessa, mutta alueen tarjoamat mahdollisuudet eivät olleet tasavertaiset kaikille. Tulevaisuudessa Eko-Viikkiä maisemallisesti ympäröivien avoimien peltojen toivottiin säilyvän sekä maiseman että aurinkopaneelien sijoittelun takia.

Arjen ympäristövalinnoista keskustellut ryhmä koki yhteisöllisyyden yhdeksi Eko-Viikin parhaista puolista. Yhteisöllisyyttä rakensivat ja ylläpitivät ryhmän mukaan kerhohuoneet, taloyhtiösaunat, luomupiiri, talkoot, katukirppikset ja asukastalot. Yhteisöllisten arvojen samankaltaisuus on mahdollistanut jakamistalouden, esimerkiksi sekä sähköisten että kadulla toteutettujen kirpputorien kautta. Toisaalta ryhmä koki yhteisöllisyyden rajautuvan pääosin taloyhtiöiden sisäiseksi sekä yksittäisten ihmisten ylläpitämäksi ja toivoisikin Eko-Viikkiin koko alueen kattavaa laajempaa yhteisöllisyyttä.

Alueen asukkaiden arvojen ajateltiin olevan vain aavistuksen vihreät, käytännön toimista esimerkiksi jätteiden kierrätys ja julkisen liikenteen käyttö olivat osallistujien mukaan keskivertotasoa. Lisäksi alueen tarjoamat tekniset ratkaisut olisivat asukkaiden näkökulmasta voineet olla vielä ympäristöystävällisempiä.

Muutoksen kohti kestävämpää yhteiskuntaa voidaan ajatella tapahtuvan politiikan, maailmankatsomuksen, käytöksen ja tekniikan muutoksen kautta. Eko-Viikissä on toteutettu useita ympäristöystävällisyyttä parantavia teknisiä ratkaisuja, mutta ne eivät muuhun nykyaikaiseen rakentamiseen verrattuna ole niin edistyneitä kuin ympäristöystävällinen elämä edellyttäisi. Alueen asukkaiden ajateltiin ympäristökäytökseltään vastaavan keskivertoihmistä.

Työpajaan osallistujat olisivat olleet valmiimpia nykyistä innovatiivisempien ympäristöystävällisten ratkaisujen käyttöön alueella. Asukkaiden näkemysten mukaan alueen nykytilaa voisi tiukemmin seurata käytäntöjen parantamiseksi. Alueen tulevaa rakentamista ohjaava politiikka saisi heidän mukaansa vielä nykyistäkin paremmin mahdollistaa alueen kestävyyden. Yhteisöllisyys oli asukkaille tärkeää ja ainakin jakamisen osalta se olikin mahdollistanut kestäviä käytäntöjä.

Kiitos osallistujille aktiivisesta kommentoinnista myös esitelmien aikana sekä erityisesti rakentavasta keskustelusta Eko-Viikissä asumisen ympäristöystävällisyydestä!

More about the subject: Sustainability news