Koirien sosiaalisesta mielestä on saatu viime aikoina runsaasti uutta tietoa. Aiheeseen on alettu muutamassa vuosikymmenessä suhtautua tiedemaailmassa aiempaa vakavammin. Myös tutkimusmenetelmät ovat kehittyneet.
– Yhdysvalloissa kehitetyllä toiminnallisella magneettikuvauksella on saatu tarkkojakin tutkimustuloksia koiran mielestä, samoin meidän käyttämällämme infrapunaan perustuvalla silmänliikemittausmenetelmällä, kertoo tutkijatohtori Miiamaaria Kujala Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.
Molemmat menetelmät ovat koiralle harmittomia.
"Koira katsoo eniten toisen koiran kasvoja ja seuraavaksi eniten ihmisen kasvoja. Muut objektit kuin kasvot kiinnostavat vähemmän."
Kujala on ollut mukana tutkimassa muun muassa sitä, miten koirat reagoivat toisten koirien ja ihmisten kasvoihin.
– Ryhmämme tutkimuksissa on selvinnyt, että kasvokuvissa koira katsoo eniten toisen koiran kasvoja ja seuraavaksi eniten ihmisen kasvoja. Muut objektit kuin kasvot kiinnostavat vähemmän. Koira katsoo myös enemmän tuttuja ihmis- tai koirakasvoja kuin vieraita. Viime viikolla julkitulleessa tutkimuksessamme selvisi, että koira katsoo enemmän sosiaalisia kuin ei-sosiaalisia tilanteita, aivan kuten ihmisetkin, esimerkiksi vauvat.
Näköaistikin on tärkeä
Aivan tuore magneettikuvauksen avulla saatu tutkimustulos kertoo, että koiralla on samantapainen kasvoihin reagoiva aivoalue kuin ihmisellä. Aiemmin tällaista asiaa ei ole pystytty edes tutkimaan.
Aiemmin on myös painotettu enemmän koiran kuulo- ja hajuaistia, eikä näköaistia ole pidetty niin tärkeänä. Nyt tiedetään, että esimerkiksi kasvot ovat koiralle tärkeä visuaalinen ärsyke. Koira tunnistaa niin ihmisten kuin toisten koirien eleitä ja ilmeitä.
"Kasvot ovat koiralle tärkeä visuaalinen ärsyke."
Viimeaikaiset tutkimukset antavat viitteitä siitäkin, ettei koiran näkökyky olisi niin kehittymätön kuin on oletettu.
– Se ei ole ainakaan kaikilla koiraroduilla niin terävä kuin ihmisen näkökyky, mutta siinä voi olla matalampiin taajuuksiin perustuvia erottelumekanismeja, joiden avulla koira pystyy tunnistamaan sosiaalisesti olennaisia seikkoja, Kujala sanoo.
Vielä enemmän tietoa saadaan, kun siirrytään tutkimaan koiran reagoimista liikkeeseen. Toistaiseksi tutkimukset on tehty paikallaan pysyvillä kuvilla.
Apinoita vaikeampi tutkia
Tutkimustulosten perusteella voi Kujalan mukaan sanoa, että koiran ja ihmisen sosiaalinen mieli muistuttavat toisiaan enemmän kuin aiemmin on oletettu. Monet tällaiset havainnot ovat toki olleet jo aiemmin koiranomistajille tuttuja.
– Sellaiset havainnot voivat kuitenkin liittyä vain yhteen yksilöön tai olla harhapäätelmiä. Nyt on saatu järjestelmällisempää tutkimustietoa, Kujala sanoo.
"Koiran ja ihmisen sosiaalinen mieli muistuttavat toisiaan enemmän kuin aiemmin on oletettu."
Muualla tehtyjen tutkimusten mukaan koirat ymmärtäisivät eleviittomia ja löytäisivät niiden avulla ruokaa jopa paremmin kuin ihmisapinat. Tämän ovat kuitenkin ihmisapinatutkijat kyseenalaistaneet muistuttamalla, että koirat ovat kuuliaisempia ja voivat pyrkiä miellyttämään tutkijaa, kun taas ihmisapinat eivät välttämättä halua toimia tutkijan toivomalla tavalla.
Koirat esillä Eläinten viikolla
Kujala pitää tietoiskun koiran ja ihmisen sosiaalisesta mielestä Tiedekulmassa torstaina 8.10. klo 17.00–18.00. Tilaisuus on osa Eläinten viikon ohjelmaa Tiedekulmassa. Muina aiheina viikon mittaan ovat muun muassa eläinten hyvinvointi ruoantuotannossa, yliopistollisen pieneläinsairaalan toiminta, hevosten hyvinvointi ja lemmikkien terveyteen vaikuttaminen.
Uusista koiratutkimuksista kuullaan Kujalan tietoiskun lisäksi myös 7.10. klo 17, jolloin on tarjolla asiaa muun muassa syöpää tunnistavista hajukoirista, pieneläimille annettavasti fysioterapiasta sekä koirien nivelongelmien hoidosta.