Mittareita, letkuja ja muita laboratoriotarvikkeita näkyy runsaasti, kun kurkistaa Kumpula Business Labsin työhuoneiden ikkunoista sisään. Kapean käytävän varrelle on kotiutunut useampi yritys. Ne hyödyntävät Helsingin yliopiston kemian osaston laitteita ja tiloja omien tuotteidensa kehittämiseen.
”Bisneslaboratoriossa” ovat vuokralla esimerkiksi yliopiston spinout-yhtiö GlucoModicum, joka suunnittelee diabeetikoille uudenlaista laitetta sokeriarvojen seuraamiseen, ja molekyylien tunnistamiseen erikoistunut Karsa. Tavoitteena on, että Kumpulan kampuksella olisi vastaavaa toimintaa tulevaisuudessa lisää.
– Että saisimme tänne enemmän yrityksiä, joilla olisi täällä tutkimuslaboratorioita, kiteyttää vararehtori Kai Nordlund, joka vielä vuoden alussa toimi matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaanina.
Kumpulan kampus vauhdittaakin keksintöjen kaupallistamista ja yritysyhteistyötä nyt määrätietoisesti. Helmikuun alussa kampukselle perustettiin oma innovaatioalusta, ja myös tutkijoille ja opiskelijoille on luvassa uutta tukea ideoiden jalostamiseen.
Yritysten läsnäolo kampuksella mahdollistaa saumattoman yhteistyön
Lähivuosien suunnitelmana on kasvattaa kampuksen tunnettuutta maailmalla ja solmia yhteyksiä kansainvälisiin suuryrityksiin, jotka voisivat tuoda omat tutkimuslaboratorionsa Kumpulaan. Esimerkiksi Nokian ja Metsä Groupin kanssa kampus on tehnyt jo pitkään yhteistyötä.
Oman laboratorionsa Kumpulaan on pystyttänyt ASM International, jonka kanssa yliopisto allekirjoitti juuri yhteistyösopimuksen huippuyksikön perustamisesta atomikerroskasvatuksessa. Mullistava tekniikka sai alkunsa Suomessa 1970-luvulla.
– Nykyään sitä käytetään joka ikisen tietokonesirun valmistuksessa, Nordlund kertoo.
Kun yrityksen ja tutkijoiden työtilat sijaitsevat lähekkäin, kulkeutuvat perustutkimuksen tulokset nopeasti laboratoriosta toiseen. Tutkijoita yhteistyö elinkeinoelämän kanssa voi auttaa myös omien innovaatioiden hiomisessa: esimerkiksi materiaalitutkimuksen kuumat kohteet määrittyvät usein teollisuuden tarpeista käsin, Nordlund kertoo.
– He ovat paljon parempia arvioimaan, missä todella on kaupallista potentiaalia.
Yliopisto kartoittaakin parhaillaan, miten kampukselle saataisiin lisää tilaa yliopistolaisten startupeille ja globaaleille yrityksille. Vuonna 2015 perustetun Kumpula Business Labsin huoneet ovat jo täydessä käytössä.
Uusi innovaatioalusta tukee kaikkien alojen tutkimusta
Tärkeä rooli Kumpulan keksintöedellytysten parantamisessa on innovaatioalustalla, jota yliopisto rakentaa parhaillaan Helsingin kaupungin, Ilmatieteen laitoksen ja elinkeinoelämän kanssa. Projektin johtoryhmän puheenjohtajana toimii matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani Sasu Tarkoma.
Nordlundin mukaan viime vuonna tehty innovaatioympäristön selvitys osoitti, että Kumpulan tutkijat tarvitsevat lisää tukea päästäkseen alkuun yritysideoidensa kanssa. Helsingin kaupunki ja yliopisto käynnistävätkin nyt kaikilla kampuksilla esihautomo- ja hautomo-ohjelmat osana mittavien investointien kokonaisuutta. Nordlund uskoo, että uusille yrityshautomoille on Kumpulassa paljon kysyntää.
– Sen tiedämme, että ideoita ja tulijoita on.
Lupaavia keksintöjä on odotettavissa muun muassa ilmastotutkimuksesta, tekoälystä ja lääketieteellisestä kemiasta, mutta kaupallistettavia ideoita saattaa syntyä millä alalla tahansa. Esimerkiksi fyysikoiden kehittämiä hiukkasdetektoreita voidaan soveltaa turvallisuusteknologiassa vaarallisten aineiden etsimiseen, Nordlund kuvailee. Innovaatioalustaa rakennetaankin koko kampusyhteisön käyttöön.
– Ketään ei jätetä ulkopuolelle.
Innovaatio- ja yrittäjyyspalveluiden kehittämistä tukee syksyllä perustettu yliopiston Inno-tiimi. Nordlundin mukaan Kumpulan innovaatiopalvelut asemoidaan ainakin aluksi yrittäjyysyhteisö Think Companyn toimipisteen läheisyyteen. Sinne sijoittuu myös hautomoiden henkilökunta, joka auttaa tutkijoita ja opiskelijoita kaupallistamisessa.
– Heillä on asiantuntemusta siitä, miten yritystä lähdetään perustamaan ja miten saadaan ensi vaiheen rahoitusta.
Kampukselta odotettavissa joka vuosi lupaavia yritysideoita
Keksintöjen syntymistä Kumpulassa tukee se, että kampuksen tutkijat ovat mukana Euroopan fuusiotutkimusta johtavassa EUROfusionissa, hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa Cernissä ja tähtitieteeseen keskittyvässä European Space Agencyssa. Ilmastoalan tärkeitä verkostoja ovat kasvihuonekaasuja tutkiva ICOS ja pienhiukkasia tarkasteleva ACTRIS.
Nordlund näkee paljon potentiaalia esimerkiksi teknologioissa, jotka tähtäävät hiilen talteenottoon ilmasta. Hänen mukaansa iso ongelma päästöjä vähentävissä innovaatioissa on kuitenkin niiden kallis hinta, ja tätä pulmaa ratkovat myös Kumpulan tutkijat.
– Jos siinä keksitään jotain merkittävää, niin siitä voisi tulla todella iso asia.
Toiveissa on, että vuoteen 2024 mennessä Kumpulan innovaatioalusta toimii täydellä teholla ja yrityksiä ja patentteja syntyy tasaisesti. Vuosittain kampukselta voisi ponnistaa 5–10 lupaavaa ideaa, Nordlund arvioi. Myönteisten innovaationäkymien puolesta todistaa Kumpulan vahva edustus viime vuoden Slushissa.
– Esittelyssä oli yli viisi meidän kampukseltamme lähtenyttä ideaa.