Hallituksen TKI-panostukset ja kaikkien puolueiden poikkeuksellinen parlamentaarinen yhtenäisyys TKI-rahoituksen noston tarpeesta todistavat, että myös poliitikot tunnistavat tiedepohjaisten innovaatioiden merkityksen Suomen elinvoimalle ja kasvulle.
Tähän mennessä tehdyt päätökset eivät kuitenkaan vielä riitä vastaamaan parlamentaarisesti muodostettuun tavoitetasoon. Hallituksen parhaillaan valmistelemassa T&K-rahoituksen monivuotisessa suunnitelmassa tulisi huomioida perustutkimuksen rooli ja yliopistojen tekemän innovaatiotyön pysyvä rahoitus, jotta tavoitteisiin päästään.
– Huomisen ongelmat ratkotaan tänään tehtävällä tutkimuksella. Ilman kasvavaa panostusta perusrahoitukseen ei synny sitä tutkimusta, johon soveltavampi tutkimus, yritysyhteistyö ja innovaatiotoiminta perustuvat, Helsingin yliopiston innovaatiosta vastaava vararehtori Jouni Hirvonen toteaa.
– Perusrahoituksella rahoitetaan tutkijoiden työtä, tutkimusinfrastruktuureja sekä kilpaillun rahoituksen omarahoitusosuuksia. Jos tätä perustutkimuksen muodostamaa kivijalkaa ei pidetä kunnossa, rapistuu ajan myötä myös uutta tietoa tarvitseva kehittämis- ja innovaatiotoiminta.
Helsingin yliopiston neljällä eri kampuksella tehtävästä tutkimuksesta syntyy tiedeinnovaatioita, joista osalla on merkittävää kaupallista potentiaalia.
– Tutkimuksen jalostaminen kaupalliseksi innovaatioksi on matka, joka ei tapahdu itsestään. Helsingin yliopisto on panostanut viime vuosina voimakkaasti innovaatiotoimintaan kaikilla kampuksilla, sillä tavoitteenamme on paitsi tuottaa entistä enemmän tiedepohjaisia innovaatiota, myös olla yritysten ykköskumppani tutkimusaloillamme, Hirvonen kertoo.
Innovaatiotoiminta ei kuulu nykyisellään yliopistojen pysyvään rahoitukseen, minkä vuoksi toiminta on riippuvaista ulkoisesta hankerahoituksesta. Monissa muissa maissa valtio rahoittaa yliopistojen innovaatiotoimintaa, ja ekosysteemejä rakennetaan niiden ympärille. Suomessa tällaista rahoitusta ei ole, minkä vuoksi toiminta on riippuvaista hankerahoituksesta.
– Yliopistojen innovaatiotoimintaan tarvitaan erillinen, pysyvä rahoitusinstrumentti takaamaan toiminnan jatkuvuus ja pitkäjänteisyys. Pysyvä innovaatiorahoitus nopeuttaisi tutkimustulosten kaupallistamista ja lisäisi niiden vaikuttavuutta. Se olisi myös kansantaloudellisesti järkevää, sillä yliopistojen innovaatiotoimintaan investoiminen maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Tutkimuksen kaupallistaminen on siis tehokasta yhteisten varojen käyttöä, Hirvonen sanoo.
Esittelemme Slushissa tutkimukseen pohjautuvia Helsingin yliopiston innovaatiota, jotka vastaavat esimerkiksi erilaisiin terveyden, energiatalouden ja kestävyyden haasteisiin. Tutustu yhdeksään Slushissa esiteltävään innovaatioon täällä.