Viikin pelloilla tehdään huippuluokan mittauksia maatalouden ilmastovaikutuksista

Kasvihuonekaasujen vaihtoa mittaava, kansainvälisestikin ainutlaatuinen SMEAR-Agri mittausasema on otettu käyttöön 24.9.2021. Helsingin yliopiston ylläpitämä asema tuottaa aineistoa nurmiviljelyn ilmastovaikutuksista.

Viikin pelloilla tutkitaan:

  • miten nurmi ja vilja sitovat hiiltä
  • miten sääolot ja nurmen käytön toimenpiteet kuten niitto, laidunnus, mahdollinen lannoitus tai viljeltävät nurmilajit vaikuttavat hiilen sidontaan ja samalla kaikkien kasvihuonekaasujen vaihtoon. 

Huipputason mittausasemalla mitataan jatkuvatoimisesti kaikkien kolmen kasvihuonekaasun – hiilidioksidin, metaanin ja dityppioksidin – päästöjä ja nieluja. Kasvihuonekaasujen vaihdon kautta saadaan selville, milloin nurmi sitoo hiiltä, ja kuinka paljon nurmi tai maaperä päästää dityppioksidia, ja miten esimerkiksi laiduntavat lehmät vaikuttavat nurmen metaanitaseeseen.

Asemalla tutkimusta johtaa maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan maaperä- ja ympäristötieteen professori Mari Pihlatie.

Pihlatie kertoo, että aseman avulla voidaan myös tutkia sääolojen vaikutuksia hiilen sidontaan ja kasvihuonekaasujen päästöihin ja sitä kautta selvittää miten ilmastonmuutoksen muuttuvat ilmasto-olot vaikuttavat maatalouden hiilen sidontaan ja muihin kasvihuonekaasupäästöihin.

Ensimmäinen yritysyhteistyöhanke, jossa hyödynnetään aseman tuottamaa tietoa, on käynnistetty Valion kanssa Vaikuttavuussäätiön rahoituksella. Hankkeessa keskitytään nurmiviljelyn dityppioksidipäästöihin.

Maailmanlaajuinen mittausasemien verkosto

Station for Measuring Ecosystem-Atmosphere Relations eli SMEAR on mittausasema, jolla mitataan ekosysteemien ja ilmaston välisiä ainevirtoja ja kasvihuonekaasujen vaihtoa. Helsingin yliopistolla on asemia jo Hyytiälässä, Värriössä, Kuopion Puijolla, Helsingissä Kumpulan kampuksella ja Pekingissä Kiinassa.

SMEAR-Agri on ensimmäinen peltomaalle perustettu asema. Se mahdollistaa jatkuvatoimiset ja ympärivuotiset mittaukset maatalousmaan ilmastovaikutuksista. Pitkäjänteisellä tutkimustyöllä saadaan tietoa vuosien välisestä vaihtelusta, sään ääri-ilmiöiden vaikutuksista hiilen sidontaan ja kasvihuonekaasujen vaihtoon sekä ravinteiden ja hiilen virroista veden mukana. Samalla voidaan tutkia viljelytoimenpiteiden ja sään yhteisvaikutuksia ilmasto- ja vesistökysymyksiin.

Mittausasema on aivan Itämeren äärellä, joten sillä voidaan tutkia myös valumavesien (pintavalunta ja salaojat) mukana kulkeutuvan hiilen ja ravinteiden määrää ja myös maatalouden vesistövaikutuksia.

– Valumavesien mukana kulkeutuvat hiiliyhdisteet jäävät usein tutkimatta, joten asemalla huomioidaan sekä ilman että vesien mukana kulkeutuvat hiilivirrat, ravinteet ja kasvihuonekaasut, Pihlatie kuvailee.

Asema myös mahdollistaa erilaisten ns. ilmastoystävällisten maatalouskäytäntöjen, tai toimenpiteiden, testauksen, niiden vaikutusten mittaamisen ja tuottaa tietoa sitä kautta päätöksenteon tueksi.

Periaatteena avoin data

Jatkuvatoiminen data prosessoidaan ja tarjotaan tutkijoiden ja päättäjien käyttöön. Mittausaineistosta lasketaan hiilen sidonnan ja kasvihuonekaasujen vaihdon vuositaseita. Tämän kautta pystytään arvioimaan nurmenviljelyn kokonaisvaikutus ilmastoon vuositasolla, kasvukauden aikana ja talvella. Tulokset toimivat päätöksenteon tukena, auttavat pienentämään epävarmuuksia ja auttavat päättäjiä suuntaamaan tukitoimia ilmastoystävällisiin käytäntöihin.

Data on myös yliopiston opiskelijoiden käytettävissä ja asema tukee siten yliopisto-opetusta, ja kasvattaa tulevia tutkijoita ja päätöksentekijöitä. Asemalla on avoimet ovet vieraileville tutkijoille, se toimii tutkimushankkeiden perustana ja sitä voidaan käyttää koulutuksissa, yliopiston viestinnässä ja kansalaisten osallistamisessa.

Lisätietoja

Asema otettiin käyttöön perjantaina 24.9. kutsuvieraiden seurassa. Aseman perustamista on rahoitettu Maa- ja vesitekniikan tuki ry:n, Weisell-säätiön ja Suomen Akatemian tuella.